Siirry sisältöön

Golf kesäolympialaisissa 1904 – miesten yksinpeli

Wikipediasta
Golf
Golf

Golfin miesten yksinpeli käytiin Saint Louis´n kesäolympialaisissa 1904 19. – 24. syyskuuta. 72 yhdysvaltalaista ja kolme kanadalaista golfaajaa pelasivat lyöntipelinä 36 reikää eli kaksi kierrosta käsittäneen karsinnan. Karsinnan 32 parasta pelaajaa selviytyi reikäpelinä pelatuille pudotuspelikierroksille, joita pelattiin yksi päivässä.

Olympiavoittajaksi itsensä pelasi kanadalainen George Lyon, joka oli ainoa pudotuspelikierroksille selviytynyt ei-yhdysvaltalainen pelaaja. Kultaottelun reikäpelissä Lyon voitti Chandler Eganin 3/2. Välierissä Lyonille hävinnyt Francis Newton ja Eganille hävinnyt Burt McKinnie saivat pronssimitalit.

Mitalistit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultaa Hopeaa Pronssia
George Lyon
 Kanada 		Chandler Egan
 Yhdysvallat 		Burt McKinnie
 Yhdysvallat
Francis Newton
 Yhdysvallat

Kilpailutapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karsinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

      Pudotuspeleihin selviytyneet

Lintutieteilijä Charles Cory oli karsinnassa ensimmäisen kierroksen jälkeen 41. sijalla, mutta ei osallistunut toiselle kierrokselle.
Sija Urheilija Tulos
1. Yhdysvallat Ralph McKittrick 163
Yhdysvallat Stuart Stickney
3. Yhdysvallat Francis Newton 164
4. Yhdysvallat Walter Egan 165
Yhdysvallat William Stickney
6. Yhdysvallat Chandler Egan 166
Yhdysvallat Mason Phelps
8. Yhdysvallat Albert Lambert 168
9. Kanada George Lyon 169
Yhdysvallat Daniel Sawyer
11. Yhdysvallat Douglass Cadwallader 170
Yhdysvallat Burt McKinnie
Yhdysvallat Warren Wood
14. Yhdysvallat Robert Hunter 171
15. Yhdysvallat Henry Potter 173
16. Yhdysvallat Jesse Carleton 174
Yhdysvallat Simpson Foulis
Yhdysvallat Harold Weber
19. Yhdysvallat Orus Jones 177
Yhdysvallat Nathaniel Moore
Yhdysvallat Simeon Price
22. Yhdysvallat Harry Allen 178
Yhdysvallat Arthur Havemeyer
Yhdysvallat Clement Smoot
25. Yhdysvallat Edward Cummins 179
26. Yhdysvallat Frederick Semple 180
27. Yhdysvallat John Cady 182
Yhdysvallat Abner Vickery
29. Yhdysvallat Harold Fraser 183
Yhdysvallat Raymond Havemeyer
Yhdysvallat Allen Lard
Yhdysvallat William Smith
33. Yhdysvallat Bart Adams 184
Yhdysvallat William Burton
35. Yhdysvallat Lloyd Boyd 185
Yhdysvallat Charles Scudder
37. Yhdysvallat Edwin Hunter 187
Yhdysvallat Harold Simkins
39. Yhdysvallat John Rahm 188
40. Yhdysvallat Arthur Hussey 191
Yhdysvallat Herbert Sumney
42. Yhdysvallat Campbell Brown 192
Yhdysvallat Henry Case
Yhdysvallat Edgar Davis
45. Yhdysvallat R. H. Flack 195
Yhdysvallat George Powell
Yhdysvallat Charles Willard
48. Yhdysvallat Clarkson Potter 196
Yhdysvallat George Thomas
50. Yhdysvallat George Oliver 197
51. Yhdysvallat W. A. Hersey 198
52. Yhdysvallat John Brandt 199
Yhdysvallat Bernard Edmunds
54. Yhdysvallat Frederick Newberry 201
55. Yhdysvallat Alfred Annan 202
Yhdysvallat Leon Hazleton
57. Yhdysvallat Murray Carleton 203
58. Yhdysvallat Louis Allis 205
59. Yhdysvallat John Watson 206
60. Yhdysvallat Jarvis Hunt 207
Yhdysvallat Alexander Mackintosh
62. Yhdysvallat Wallace Shaw 209
Yhdysvallat William Withers
64. Yhdysvallat Joseph Howard 210
65. Kanada Albert E. Austin 211
66. Yhdysvallat James Stack 213
Yhdysvallat Meade Yates
68. Yhdysvallat William Groceclose 214
Yhdysvallat Simon Harbaugh
70. Yhdysvallat Edward Lansing 219
71. Yhdysvallat Edward Gould 222
72. Yhdysvallat Clarence Angier 226
73. Kanada Albert W. Austin 230
74. Yhdysvallat Edgecomp Jones 240
– Yhdysvallat Charles Cory keskeytti

Pudotuspelikaavio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

x/x = tavoittamaton johto (esim. 3/2 = kolmen reiän johto, kun kaksi reikää jäljellä), 1 up = viimeisellä eli 18. reiällä ratkennut peli, (mahdollinen joidenkin reikien päättyessä tasan), 37 reikää = ylimääräisenä pelattu reikä pelin päättyessä tasan 18–18.

Yläosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chandler Egan saavutti olympiahopeaa. Joukkuepelissä Egan voitti kultaa.
 
Neljännesvälierät PuolivälierätVälierätLoppuottelu
 
              
 
 
 
 
 Yhdysvallat Burt McKinnie 37
reikää
 
 
 
 Yhdysvallat Harold Weber –
 
 Yhdysvallat McKinnie 7/6
 
 
 
 Yhdysvallat Hunter –
 
 Yhdysvallat Robert Hunter 8/7
 
 
 
 Yhdysvallat Raymond Havemeyer –
 
 Yhdysvallat McKinnie 4/3
 
 
 
 Yhdysvallat Sawyer –
 
 Yhdysvallat Simpson Foulis 5/3
 
 
 
 Yhdysvallat Henry Potter –
 
 Yhdysvallat Foulis –
 
 
 
 Yhdysvallat Sawyer 2/1
 
 Yhdysvallat Daniel Sawyer 8/7
 
 
 
 Yhdysvallat Jesse Carleton –
 
 Yhdysvallat McKinnie –
 
 
 
 Yhdysvallat C. Egan 4/3
 
 Yhdysvallat William Stickney 2/1
 
 
 
 Yhdysvallat Clement Smoot –
 
 Yhdysvallat W. Stickney –
 
 
 
 Yhdysvallat Allen 4/3
 
 Yhdysvallat Harry Allen 6/4
 
 
 
 Yhdysvallat Warren Wood –
 
 Yhdysvallat Allen –
 
 
 
 Yhdysvallat C. Egan 4/3
 
 Yhdysvallat Nathaniel Moore 12/10
 
 
 
 Yhdysvallat Orus Jones –
 
 Yhdysvallat Moore –
 
 
 
 Yhdysvallat C. Egan 7/6
 
 Yhdysvallat Chandler Egan 8/6
 
 
 Yhdysvallat Harold Fraser –
 

Alaosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 
Neljännesvälierät PuolivälierätVälierätLoppuottelu
 
              
 
 
 
 
 Yhdysvallat Stuart Stickney 7/6
 
 
 
 Yhdysvallat William Smith –
 
 Yhdysvallat S. Stickney –
 
 
 
 Kanada Lyon 11/9
 
 Kanada George Lyon 5/4
 
 
 
 Yhdysvallat John Cady –
 
 Kanada Lyon 5/4
 
 
 
 Yhdysvallat Lambert –
 
 Yhdysvallat Albert Lambert 7/6
 
 
 
 Yhdysvallat Walter Egan –
 
 Yhdysvallat Lambert 1 up
 
 
 
 Yhdysvallat McKittrick –
 
 Yhdysvallat Ralph McKittrick 2/1
 
 
 
 Yhdysvallat Douglass Cadwallader –
 
 Kanada Lyon 1 up
 
 
 
 Yhdysvallat Newton –
 
 Yhdysvallat Mason Phelps 6/4
 
 
 
 Yhdysvallat Frederick Semple –
 
 Yhdysvallat Phelps 12/10
 
 
 
 Yhdysvallat A. Havemeyer –
 
 Yhdysvallat Arthur Havemeyer 8/7
 
 
 
 Yhdysvallat Simeon Price –
 
 Yhdysvallat Phelps –
 
 
 
 Yhdysvallat Newton 2/1
 
 Yhdysvallat Allen Lard 10/9
 
 
 
 Yhdysvallat Abner Vickery –
 
 Yhdysvallat Lard –
 
 
 
 Yhdysvallat Newton 6/5
 
 Yhdysvallat Francis Newton 8/7
 
 
 Yhdysvallat Edward Cummins –
 

Kultaottelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
George Lyon voitti olympiakultaa, vaikka oli kanadalaisena ainoa ei-yhdysvaltalainen karsinnasta selviytynyt pelaaja.
Urheilija Tulos Urheilija
Yhdysvallat Chandler Egan 3/2 Kanada George Lyon

Kultaottelupäivän aamun sää oli hämärä ja viileä, ja sade haittasi Lyonia ja Egania koko päivän. 36 reiän reikäpelinä edellisten kierrosten tapaan käyty peli oli turnauksen tasaisimpia. Peli ratkesi Lyonin siirryttyä 34. reiän jälkeen tavoittamattomaan kolmen reiän johtoon. Kilpailusta uupunut 19-vuotias hopeamitalisti Egan suuntasi lepäämään kilpailun jälkeen. 45-vuotias Lyon sen sijaan osallistui palkintoaterialle, jossa käveli käsillään huoneen päästä päähän.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Golf_kesäolympialaisissa_1904_–_miesten_yksinpeli&oldid=15367759”