Geseke
| Geseke | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Geseke |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Soest |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 97,9 km² |
| Korkeus | 105 m |
| Väkiluku (2021) | 21 449[1] |
| – Väestötiheys | 219 as./km² |
| Postinumero | 59590 |
| Suuntanumero(t) | 02942, 02954, 02941 |
Geseke on kaupunki Soestin piirikunnassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Geseke sijaitsee Nordrhein-Westfalenin itäosassa noin 130 kilometriä Düsseldorfista koilliseen. Etäisyys Hampurista on noin 235 kilometriä etelälounaaseen, maanteitse noin 300 kilometriä.[2]
Geseke kuuluu Arnsbergin hallintopiiriin, joka kattaa Nordrhein-Westfalenin keski- ja kaakkoisosat. Soestin piirikunta puolestaan kattaa hallintopiirin koillisosan. Geseke rajoittuu luoteessa Soestin piirikunnan väekkäimpään kaupunkiin Lippstadtiin.
Varsinainen Geseke kattaa kaupungin itäisen osan. Gesekeen liitettiin tammikuussa 1975 maalaiskunnat Ehringhausen, Eringerfeld, Langeneicke, Mönninghausen ja Störmede sekä Bönninghausen ja Ermsinghausen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen asiakirjamaininta Gesekestä on Ludvig Hurskaan dokumentissa vuodelta 833. Kölnin arkkipiispa Engelbert I myönsi Gesekelle kaupunkioikeudet 1217. Sen ympärille rakennettiin kolmekilometrinen kaupunginmuuri, jossa oli kuusi porttia ja yhdeksän tornia. 1200-luvun lopulla Geseke päätyi Kölnin valtapiiriin. Vuonna 1348 kaupungissa raivosi ruttoepidemia. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1622 Geseke pysyi Westfalenin ainoana kaupunkina, jota Christian Braunschweig ei kyennyt valloittamaan. 1630-luvun puolivälissä rutto teki jälleen tuhojaan Gesekessä; väkiluku putosi huomattavasti. Elokuussa 1689 kaupunkia kohtasi tuhoisa tulipalo.[3]
Kirkollinen valta alkoi väistyä maallisen vallan tieltä 1800-luvulle tultaessa ja 1816 Geseke päätyi osaksi Preussia. Infrastruktuuri kehittyi voimakkaasti 1800-luvulla, mukaan lukien rautatieaseman avaaminen 1850. Kansallissosialismista ja toisesta maailmansodasta Geseke oli selvinnyt suhteellisen vähin vaurioin, kunnes aivan sodan lopussa siihen kohdistettin erinäisiä ilmapommituksia, joissa kuoli 130 ihmisiä. Sodan jälkeen Gesekeen tulvi siirtolaisia ja sen väkiluku kasvoi lähes 10 000:een. Vuonna 1975 Gesekeen liitettiin useita maalaiskuntia ja sen väkiluku ylitti 20 000 asukkaan rajan vuonna 1998.[3]
Geseken historiallisia kirkkoja on muun muassa St. Peter, jonka juuret ovat 1100-luvulla. Sittemmin kirkko on saanut goottilaisen ulkoasun. Myös St. Cyriakus on keskiaikainen kirkko. Geseken vanha raatihuone, Alte Rathaus, on vuodelta 1893. Eringerfeldissä sijaitsee 1676 valmistunut barokkilinna Schloss Eringerfeld.
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Geseken talouselämä koostuu teollisuudesta (muovituotteet, metalli, elektroniikka ja huonekalut) ja palvelualoista, kuten vähittäiskauppa.[4]
Geseken rautatieasema, Bahnhof Geseke, sijaitsee 131-kilometrisellä rataosuudella Hamm–Warburg. Geseken keskustan halki kulkee maantie Bundesstraße 1. Moottoritie Bundesautobahn 44 kulkee kaupungin eteläisten osien halki ja siltä on suora yhteys kaupungin katuverkkoon.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. (saksaksi)
- ↑ Entfernung von Geseke nach_ Luftlinie.org. Viitattu 19.2.2022. (saksaksi)
- ↑ a b Geschichte von Geseke Geseke.de. Stadtverwaltung Geseke. Viitattu 19.2.2022. (saksaksi)
- ↑ Wirtschaft Geseke.de. Stadtverwaltung Geseke. Viitattu 19.2.2022. (saksaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
