Ruusuvallankumous

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Georgian samettivallankumous, 2003.

Georgian samettivallankumous (tai Tšekkoslovakian vuoden 1989 verettömän vallankumouksen tapaan Georgian ruusuvallankumous tai Ruusujen vallankumous) on tapahtumasarja, joka sai alkunsa Neuvostoliitosta itsenäistyneen Georgian toisen presidentin, Eduard Ševardnadzen kannattajien vaalipetosepäilyistä 2. marraskuuta 2003 järjestetyissä parlamenttivaaleissa. Epäilemäänsä vaalipetosta vastustavat mielenosoittajat kokoontuivat Tbilisiin ja Ševardnadze luopui 23. marraskuuta 2003 presidentin virasta.

Neuvostoliiton ulkoministerinä toiminut Ševardnadze tuli presidentiksi ensimmäisen kerran Georgian sisällissodan tuloksena itsenäisyyspresidentti Zviad Gamsakhurdiaa vastustavan ja Venäjän tukeman opposition voitettua sodan.

Monien muiden IVY-maiden tapaan Georgia pyrki ottamaan etäisyyttä Venäjästä ja lähentymään länttä. Ševardnadze lähestyi Yhdysvaltoja sallimalla Yhdysvaltain lähettää sotilasasiantuntijoita Georgiaan auttamaan georgialaisia kansainvälisen terrorin vastaisessa taistelussa. Samalla hän kuitenkin oli valmis myös neuvottelemaan Venäjän Gazpromin kanssa valtiollisen sekayhtiön perustamiseksi Venäjän maakaasutoimituksia varten Georgiaan.

Georgian pohjoisosassa on kapinallinen ja Venäjään tukeutuva Abhasia, ja Venäjällä on edelleen tuhansien sotilaiden neuvostoajalta peräisin oleva sotilastukikohta Georgiassa, minkä Georgia on toivonut Venäjän lakkauttavan vuoteen 2008 mennessä. Venäjä ei ole kuitenkaan suostunut pyyntöön.

Ševardnadzen tilalle presidentiksi parlamentin puhemiehen Nino Burdžanadzen toimittua presidentinvaaleihin saakka vt. presidenttinä, tuli lännessä opiskellut ja Yhdysvaltain tukema Mikheil Saakašvili, joka on luvannut lopettaa korruption ja pureutunut hallinnon neuvostoaikaisiin piirteisiin.

Georgialaiset samettivallankumoukselliset konsultoivat Ukrainan oranssivallankumouksellista opiskelijaliikettä.