Georg Borgström

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Georg Arne Borgström (5. huhtikuuta 1912[1] Habo7. helmikuuta 1990 Göteborg) oli ruotsalaissyntyinen ravitsemuskysymysten tutkija. Hänellä oli Michiganin valtionyliopistossa (Michigan State University) professuuri ensin elintarviketekniikassa, sitten talousmaantieteessä. Borgströmistä tuli maailmankuulu kirjoituksilla, jotka käsittelivät köyhien ja rikkaiden maiden osuuksia maailman resursseista, luonnon riistoa ja elintarvikepulaa. Expressen nimesi hänet 1967 maailman tärkeimmäksi ruotsalaiseksi.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Georg Borgströmin vanhemmat olivat kirkkoherra Algot Borgström ja Anna Borgström, omaa sukua Littorin. Georg Borgström opiskeli Lundin yliopistossa pääaineenaan kasvitiede. Hänestä tuli filosofian maisteri 1933 ja lisensiaatti 1936. Hän väitteli 1939 kasvifysiologiaa koskevalla väitöskirjalla The Transverse Reaction of Plants. Väitöskirja sai kohtalaisen arvosanan, mutta sitä moitittiin liian vähästä empiriasta ja runsaasta painottumisesta kirjallisiin lähteisiin. Borgströmistä tuli kasvifysiologian dosentti Lundin yliopistossa 1940 ja elintarviketekniikan dosentti Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa 1951.

Borgström otettiin vuonna 1941 Johnson-konsernin palvelukseen. Hänen tehtävänsä oli suunnitella kasvinviljelyä ja kylmäsäilöntää tutkiva laitos ja toimia sen johtajana. Vuonna 1948 hänet kutsuttiin Ruotsin säilöntätutkimusinstituutin johtajaksi Göteborgiin. Instituuttia ylläpiti säätiö, jonka jäseninä olivat Ruotsin valtio ja viitisenkymmentä yritystä. Vuoden 1948 joulukuussa Borgström piti radiossa esitelmän, jossa pohti maailman ravintotilannetta. Esitelmätoimintaansa hän jatkoi seuraavina vuosina ja kokosi huolestuneet näkemyksensä 1953 kirjaan Jorden – vårt öde. Esipuheessa todettiin, että ruoantuotanto vaati poikkeuksellisia toimenpiteitä, jos katastrofi haluttiin välttää.

Suuret säilöntäyritykset ilmaisivat jo 1950-luvun alussa tyytymättömyytensä Borgströmin toimintaan. Hänen katsottiin käyttävän liikaa aikaa yleisiin asioihin ja julkisiin esiintymisiin. Vuoden 1955 lopussa instituutin hallitus kehotti Borgströmiä hakeutumaan toisiin tehtäviin. Borgström erosi johtajan tehtävästä elokuussa 1956 ja siirtyi Yhdysvaltoihin Michiganin valtionyliopistoon, jossa hän opetti 25 vuotta. Vuonna 1962 hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen. Vuosina 1974–79 hän toimi vierailevana professorina Göteborgin yliopistossa. Vuonna 1967 Borgströmistä tuli American Society for the Advancement of Sciencen ja World Academy of Art and Sciencen jäsen, ja vuonna 1980 hänet kutsuttiin Ruotsin Kuninkaallisen tiedeakatemian (Kungliga Vetenskapsakademien) ulkojäseneksi 1980.

Näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borgström arvosteli tutkijoita liiallisesta erikoistumisesta ja yleisnäkemyksen puutteesta. Itse hän oli syntetisoija, joka ei tehnyt empiiristä tutkimusta. Borgström toi maataloustieteelliseen keskusteluun pari havainnollistavaa käsitettä. Toinen oli väestöekvivalentti (population equivalent). Sillä Borgström tarkoitti sitä, miten suurta ihmismäärää tietyn alueen karja vastasi. Käsitteellä haamualue (ghost acreage) Borgström kuvasi, paljonko maata jokin valtio tarvitsisi, jotta maidosta saataisiin sama määrä proteiinia kuin väestölle hankitusta kalasta. Tällä Borgström ennakoi käsitettä ekologinen jalanjälki.

Borgström oli huolestunut ruoan riittävyydestä maapallolla, jonka väestö kasvoi jatkuvasti. Hän arvosteli voimakkaasti sitä, että rikkaat valtiot käyttivät suhteettoman suuren osan luonnonvaroista. Borgström totesi, että kalat olivat korvaamaton proteiinin lähde köyhille maille. Kuitenkin esimerkiksi proteiinivajauksesta kärsivän Perun merialueelta pyydetyt kalat vietiin pääosin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan eläinten ruoaksi.

Borgström vaati reilumpaa maailmanjärjestystä, elintarvikkeiden varastoinnin parantamista, tiukkaa syntyvyyden sääntelyä, voimavarojen siirtoa varustelusta tärkeämpiin tehtäviin, suurempaa panostusta ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavaan tutkimustyöhön ja ekologisten asioiden sisällyttämistä eri asteiden opetukseen.

Borgströmin toiminnan arviointia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borgströmiä luonnehdittiin tuhon profeetaksi ja pessimisteistä pessimistisimmäksi. Itse hän piti itseään realistina. Ruotsalainen fyysikko Tor Ragnar Gerholm ihmetteli, miten joku saattoi ottaa Borgströmin näkemyksiä todesta. Borgströmistä väitöskirjan kirjoittanut Björn-Ola Linnér toteaa Borgströmin osuneen eräissä ennusteissaan varsin oikeaan. Linnérin mielestä Borgström jätti joka tapauksessa keskusteluun arvokkaita aineksia, esimerkiksi vaatimuksen ruoan tasaisemmasta jaosta.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jorden - vårt öde (1953)
  • Mat för miljarder (1962)
  • Gränser för vår tillvaro (1964)
  • The Hungry Planet: The Modern World at the Edge of Famine (1965)
  • Revolution i världsfisket (1966)
  • Too Many: A Biological Overview of the Earth's Limitations (1969)
  • Flykt från verkligheten (1969)
  • Brännpunkter (1971)
  • Focal Points (1973)
  • Harvesting the Earth (1973)
  • The Food and People Dilemma (1973)
  • Banketten (1975)

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruokaa vai raketteja (1962)
  • Riittääkö maapallo (1970)
  • Polttopisteitä (1973)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Georg Borgström. Artikkeli ruotsinkielisessä Wikipediassa.

Kautto, Vesa: Tuhon profeetta näki oikein. Kanava, 2011, 39. vsk, nro 8, s. 24–27.

Linnér, Björn-Ola: The World Household. Linköping: Linköpings universitet, 1998.

Linnér, Björn-Ola: Världhushållets försörjningskris. Hade Georg Borgström rätt eller fel?. KSLA-nytt, 2000, nro 1, s. 10–12.

Linnér, Björn-Ola: The Return of Malthus. Environmentalism and Post-war Population–Resource Crises. Isle of Harris: The White Horse Press, 2003.

  1. http://archives.msu.edu/findaid/ua17-98.html