Gatšiani
Gatšiani (georg. გაჩიანი) oli historiallinen kaupunki ja alue Ala-Iberiassa eli Kvemo Kartlissa nykyisen Georgian kaakkoisosassa. Sen tarkkaa sijaintia ja rajoja ei edelleenkään tunneta. Leonti Mrovelin ylöskirjaaman keskiaikaisen perinteen mukaan Gatšianin perusti myyttinen hallitsija Gatšios, Kartlosin poika.[1] 900-luvun armenialainen historioitsija Ukhtanes Sebastialainen sijoittaa Gatšianin (Gadženaget) Georgialaisten tasangoksi kutsumalleen alueelle (Vrats dašt) ja pitää sitä entisen Tsurtavin kaupungin myöhempänä nimenä.[2] 1700-luvun georgialainen oppinut prinssi Vakhušti sijoittaa Gatšianin vuorostaan Ktsia-joen oikealle rannalle.
Gatšiani oli yksi muinaisen Iberian (Georgian) ja Armenian välisistä suomaista ja vaihtoi isäntää useita kertoja historiansa aikana. Se kuului iberialaiseen Samšvilden herttuakuntaan 300–200-luvuilla eaa., mutta sen lounaisosa liitettiin armenialais-georgialaiseen Gogarenen ruhtinaskuntaan 300-luvulla. Myöhemmin se siirtyi lyhyeksi aikaa armenialaisen bagratididynastian haltuun vuosina 888 ja 914/918.[3] Alueen myöhempi historia on käytännössä sama kuin Samšvilden ja Tbilisin lounaispuolisen alueen yleensä. Nykyisin Gatšiani on pääosin azerien asuttaman kylänä nimi Gardabanin piirikunnassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Thomson, Robert W.: Rewriting Caucasian History: The Medieval Armenian Adaptation of the Georgian Chronicles: The Original Georgian Texts and the Armenian Adaptation, s. 10. Clarendon Press, 1996. ISBN 0198263732.
- ↑ Nina G. Garsoïan: L'Église arménienne et le grand schisme d'Orient, s. 340. Peeters Publishers, 1999. ISBN 904290674X.
- ↑ Toumanoff, Cyril: Studies in Christian Caucasian History, s. 499. Georgetown University Press, 1967.