Lähdekoodi sivulle Galápagossaaret

{{Suositeltu}}
{{saariryhmä
|nimi = Galápagossaaret
|muut_nimet = 
|kuva = Galapagos_Islands_topographic_map-fi.svg
|kuvateksti = Galápagossaarten topografinen kartta.
|karttakenttä = <!-- kartan esittämiseen apumallinetta (esim. {{Superimpose}}) käyttäen -->
|sijainti = 
|merialue = [[Tyynimeri]]
|määrä = 19
|suurin_saari = [[Isabela (Galápagossaaret)|Isabela]]
|muita_saaria = 
|pinta-ala = 8&nbsp;010
|väkiluku = 30&nbsp;890 (2017)
|asutuskeskukset = [[Puerto Ayora]], [[Puerto Baquerizo Moreno]], [[Puerto Villamil]]
|tärkein_kieli = 
|kunta = 
|maakunta = Galápagos
|valtio = [[Ecuador]]
}}
[[Tiedosto:Tour of the Galapagos.OGG|thumb|Animaatio Galápagossaarista]]
'''Galápagossaaret''' ({{k-es|Islas Galápagos}}) on [[Ecuador]]ille kuuluva 8&nbsp;010 neliökilometrin laajuinen [[saaristo]] [[Tyynimeri|Tyynessämeressä]]. Galápagossaarilla asui vuoden 2017 arvion mukaan 30&nbsp;890 ihmistä, ja niiden pääkaupunki on [[Puerto Baquerizo Moreno]]. Saaristoon kuuluu 13 yli kymmenen neliökilometrin saarta, ja suurin saarista on [[Isabela (Galápagossaaret)|Isabela]], jonka pohjoisosan [[päiväntasaaja]] halkaisee. Galápagossaaret ovat muodostuneet 3–6 miljoonaa vuotta sitten, ja ne ovat edelleen vulkaanisesti aktiivisia. Maasto on jyrkkärinteistä, ja monet saaret ovat tulivuoren huippuja.

Suurin osa Galápagossaarista kuuluu [[puoliaavikko]]iseen [[kuivakkokasvi]]en vyöhykkeeseen, mutta ylängöillä kasvaa muun muassa [[Pilvimetsä|pilvimetsiä]] ja rannikoilla [[mangrove]]a. Galápagossaarilla elää monia eliöitä, joita ei tavata missään muualla. Ne ovat [[Lajiutuminen|lajiutuneet]] mantereelta tulleista lajeista. [[Charles Darwin]]in tutkimia [[darwininsirkut|darwininsirkkuja]] tunnetaan saarilta 13 lajia, ja jokainen laji on sopeutunut omanlaiseensa ympäristöön. Saarten lajistoon kuuluvat myös muun muassa [[galápagoksenjättiläiskilpikonna]] ja ainoa merielämään sopeutunut lisko [[merileguaani]]. Saarten luonto on korkean [[kotoperäisyys]]asteen takia herkkää, ja suurimpana uhkana sille pidetään [[vieraslaji]]en leviämistä.

Galápagossaaret löysi vuonna 1535 Panamán piispa [[Tomás de Berlanga]]. Espanja hallitsi saaria vain nimellisesti, ja niistä tuli merirosvojen ja valaanpyytäjien tukikohta. Ecuadorin alaisuuteen saaret siirtyivät vuonna 1832, minkä jälkeen niitä aletiin asuttaa. Saarien väkiluku pysyi pitkään pienenä, mutta [[väestönkasvu]] ja matkailu alkoivat kiihtyä, kun lentoliikenne saarille alkoi 1960-luvulla. Matkailusta onkin tullut Galápagossaarten tärkein talouden ala. Maanviljelyä rajoittaa se, että suurin osa pinta-alasta kuuluu [[Galápagosin kansallispuisto]]on ja vain 3,3 prosenttia maa-alasta on sen ulkopuolella.

== Maantiede ja geologia ==
=== Sijainti ja pinnanmuodot ===
[[Tiedosto:Galapagos.jpg|thumb|Maisema [[Bartolomé]]n saarella]]
[[Tiedosto:Darwins Arch, Galapagos.jpg|thumb|Niin sanottu Darwinin kaari [[Darwin (Galápagossaaret)|Darwinsaaren]] lähistöllä, kaari romahti eroosion myötä vuonna 2021]]
Galápagossaaret on 8&nbsp;010 neliökilometrin laajuinen saaristo [[Tyynimeri|Tyynellämerellä]] noin 900 kilometriä [[Ecuador]]ista länteen. Saaret ovat noin 59&nbsp;500 neliökilometrin laajuisella merialueella.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Galapagos-Islands| Nimeke = Galapagos Islands| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Ajankohta = 2018| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 23.6.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Darwin (Galápagossaaret)|Darwinin saaren]] luoteiskulmasta on 431 kilometrin matka [[Española]]n kaakkoiskulmaan.<ref name=plan36/>

Galápagossaariin kuuluu 13 yli kymmenen neliökilometrin ja 19 yli neliökilometrin kokoista saarta sekä monia luotoja ja kareja.<ref name="WWF"/> Kaikkiaan saaria on 234.<ref name=plan36/> Suurin saarista on [[Isabela (Galápagossaaret)|Isabela]], jonka pinta-ala on 4&nbsp;588 neliökilometriä.<ref name="WWF">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.worldwildlife.org/ecoregions/nt1307| Nimeke = Galápagos Islands, off the coast of Ecuador | Julkaisija = World Wildlife Fund| Viitattu = 23.6.2018}}</ref> Viisi suurinta saarta, Isabela, [[Santa Cruz (Galápagossaaret)|Santa Cruz]], [[Fernandina]], [[Santiago (Galápagossaaret)|Santiago]] ja [[San Cristóbal (Galápagossaaret)|San Cristóbal]], käsittävät 93,2 prosenttia koko saariston pinta-alasta.<ref name=plan36>''Plan Galápagos'', s. 36.</ref>

Galápagossaaret kohoavat merestä pääosin jyrkkärinteisesti.<ref name="britannica"/> Huomattavan jyrkkärinteinen on esimerkiksi San Cristóbalin pohjoispuolella oleva León Dormido, joka on vain 0,1 neliökilometrin laajuinen, mutta korkeimmillaan 148 metriä merenpinnan yläpuolella.<ref name="grobe17">Grove & Lavenberg, s. 17.</ref> Saarten maasto on kumpuilevaa, ja yksityiskohtina erottuvat monet korkeat tulivuoret sekä kraatterit ja kallioseinämät.<ref name="britannica"/> Saarten korkein kohta on Isabelalla oleva 1&nbsp;710 metrin korkeuteen kohoava [[Wolf (tulivuori)|tulivuori Wolf]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://volcano.si.edu/volcano.cfm?vn=353020&vtab=GeneralInfo| Nimeke = General Information| Julkaisija = Smithsonian Institute| Viitattu = 27.1.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref> Muista saarista vain Fernandina ja Santiago yltävät yli 884 metrin korkeuteen.<ref name="grobe17"/>

Rannikon pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevia, ja monin paikoin rannalla on pystysuoria kallioita ja luolia. Matalammilla rannoilla puolestaan on paljon rosoisia kiviä aina kämmenenkokoisista valtaviin lohkareisiin. Paikoin on myös hiekka-, somerikko- ja korallirantoja. Ne ovat muodostuneet useimmiten tulivuorten [[Purkaustuotteet|purkaustuotteista]] ja tuhkasta tai orgaanisesta aineesta, kuten [[Nilviäiset|nilviäisten]] kuorista, [[Merisiilit|merisiilien]] tukirakenteista ja muista kalkkipitoisista aineista.<ref name="grove21">Grove & Lavenberg, s. 21.</ref>

Galápagossaarten ainoa pysyvä makeavetinen allas on [[El Junco]]. Sen lisäksi saarilla on monia 10–20 metriä leveitä tilapäisiä lampia, ja useissa kraattereissa on pysyviä suolajärviä.<ref name="grove21"/>

=== Muodostuminen ===
Galápagossaaret sijaitsevat [[Nazcalaatta|Nazcan laatan]] pohjoisosissa, ja ne liikkuvat hiljalleen koilliseen, noin viisi senttimetriä vuodessa.<ref name="locationformation">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discoveringgalapagos.org.uk/discover/geographical-processes/location-formation/hot-spots-volcanoes/| Nimeke = Location and Formation 2/5: Hot Spots and Volcanoes| Julkaisu = Discovering Galapagos| Ajankohta = 2018| Julkaisija = Galapagos Conservation Trust | Viitattu = 11.10.2018| Kieli = {{en}}}}</ref> Syntyessään saaret olivat noin 200 kilometriä kauempana mantereesta kuin nykyään. Nykyisellä vauhdilla saaret vajoavat [[Perun–Chilen hauta]]an noin 20 miljoonan vuoden kuluttua.<ref name="grove22">Grove & Lavenberg, s. 22.</ref>

Galápagos on määritelty ”[[Kuuma piste|kuumaksi pisteeksi]]” eli paikaksi, missä havaitaan pitkäaikaista tulivuoritoimintaa, joka ei selity laattojen reunojen keskinäisellä toiminnalla.<ref name="GH"/> [[Galápagosin kuuma piste]] sijaitsee saaristosta länteen. Se pysyy paikoillaan, joten saaristo liikkuu siitä poispäin, mikä puolestaan mahdollistaa uusien saarien syntymisen kuumaan kohtaan.<ref name="locationformation"/>

Saariston itäosan saaret ovat kuumasta pisteestä kauimpana, ja ne ovat saariston vanhimmat saaret.<ref name="locationformation"/> Nekin ovat kuitenkin geologisesti melko nuoria, sillä ne ovat muodostuneet 3–6 miljoonaa vuotta sitten.<ref name="WWF"/> San Cristóbalista länteen sijaitseva merenalainen vuori on ollut kuitenkin pinnan yläpuolella jo 14 miljoonaa vuotta sitten. Saariston esivaiheet ulottuvat 80–90 miljoonan vuoden päähän, sillä kuuma kohta syntyi silloin.<ref>Parent & Caccone & Petren, s. 3348.</ref> Saariston länsiosa on muodostunut viimeisenä, ja nuorimmat saaret ovat alle miljoona vuotta vanhoja. Niillä on edelleen aktiivista vulkaanista toimintaa.<ref name="WWF"/>

=== Tulivuoritoiminta ===
[[Tiedosto:Wolf_volcano.jpg|thumb|[[Wolf (tulivuori)|Wolftulivuori]] satelliittikuvassa.]]
[[Tiedosto:Lava tunnel, Sierra Negra.jpg|thumb|[[Laavatunneli]] [[Sierra Negra]]lla.]]
Saaret ovat pääosin yksittäisten tulivuorten huippuja, mutta Isabela koostuu kuudesta huipusta.<ref name="GH">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/history/geologic-history/ | Nimeke =Geologic History | Julkaisu = Galapagos conservancy | Viitattu =14.5.2016 }}</ref> Melkein kaikki suurimmat saaret ovat muodostuneet tulivuorten purkaustuotteista, mutta esimerkiksi [[Baltra]] ja [[Santa Fe (Galápagossaaret)|Santa Fe]] ovat kohonneita [[siirroslohko]]ja, joissa ei ole keskustulivuorta.<ref>Grove & Lavenberg, s. 24.</ref>

Galápagosin tulivuoret ovat [[kilpitulivuori]]a, jotka yleensä purkautuvat rauhallisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://pages.uoregon.edu/drt/Research/Volcanic%20Galapagos/presentation.view@_id=9889959127044&_page=2&_part=2&.html| Nimeke = Volcanism in the Galapagos Islands: Basaltic Eruptions|Julkaisija = University of Oregon| Viitattu = 13.11.2018}}</ref> Saaristossa on kuitenkin kahdentyyppisiä tulivuoria, ja niiden erot johtuvat ilmeisesti [[litosfääri]]n paksuudesta. Suurin piirtein 91. läntistä pituuspiiriä pitkin kulkevan [[murtovyöhyke|murtovyöhykkeen]] länsipuolella litosfääri on vanhempaa ja paksumpaa kuin sen itäpuolella. Saariston länsiosien tulivuoret Isabelalla ja Fernandinalla ovat muodoltaan käännetyn liemikulhon näköisiä. Tämä on melko harvinainen tulivuorimuoto. Siinä vuori kasvaa juuriosistaan sivulle ja huipultaan ylöspäin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://pages.uoregon.edu/drt/Research/Volcanic%20Galapagos/presentation.view@_id=9889959127044&_page=2&_part=1&.html| Nimeke = Volcanism in the Galapagos Islands: Basaltic Shield Volcanoes|Julkaisija = University of Oregon| Viitattu = 13.11.2018}}</ref> Läntisille huipuille ovat tyypillisiä myös vuoren kokoon nähden suuret [[kaldera]]t, joista suurin on Isabelalla.<ref name="locationformation"/>

Purkaukset ja maanjäristykset ovat Galápagossaarilla yleisiä,<ref name="WWF"/> ja 1800-luvun alun jälkeen saarilla on rekisteröity yli 50 tulivuorenpurkausta.<ref name="locationformation"/> Saarilla on myös muita merkkejä vulkaanisesta toiminnasta, kuten [[Fumaroli|fumaroleja]], [[Laavatunneli|laavatunneleita]], rikkikenttiä ja [[hohkakivi|hohkakiveä]].<ref name="WWF"/> Galápagossaarten tulivuorten erityispiirre on tuhannet [[sivukeila]]t. Niitä on 20 suurimman vuoren rinteillä lähes 2&nbsp;000. Monista niistä purkautuu [[laava]]a.<ref>Grove & Lavenberg, s. 23.</ref>

Saarten kallioperä on vulkaanista, ja suurin osa saarista on muodostunut [[Basaltti|basaltista]].<ref name="locationformation"/> Saarilla on kuitenkin myös [[ryoliitti]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://pages.uoregon.edu/drt/Research/Volcanic%20Galapagos/presentation.view@_id=9889959127044&_page=2&_part=4&.html| Nimeke = Volcanism in the Galapagos Islands: Aa and Pahoehoe Lava|Julkaisija = University of Oregon| Viitattu = 13.11.2018}}</ref>

=== Ympäröivä meri ===
[[Tiedosto:Chlorophyll concentration off the Galapagos archipelago during El Niño and La Niña.jpg|left|thumb|[[Lehtivihreä]]pitoisuudet [[El Niño]]n ja [[La Niña]]n aikana. El Niñon vaikutuksesta meriveden [[kumpuaminen]] vähenee ja samalla veden ravinteikkuus pienenee<ref name="liu2"/>.]]
Galápagossaaret ovat hyvin merellinen saariryhmä, sillä Galápagosin [[mannerlaakio]] on keskimäärin 914 metriä [[merenpinta|merenpinnan]] alapuolella, ja sitä ympäröivä meri on keskimäärin 3&nbsp;048 metriä syvää.<ref>Grove & Lavenberg, s. 26.</ref>

Galápagossaaria ympäröivässä meressä vaikuttaa kolme pinnassa kulkevaa ja yksi niitä syvemmällä kulkeva [[merivirta]].<ref name=liu2>Liu, et al., s. 2.</ref> [[Eteläinen päiväntasaajan virta]] on trooppisen Tyynenmeren tärkeimpiä merivirtoja, ja se kulkee molemmin puolin päiväntasaajaa.<ref name="oceanography">{{Verkkoviite| Osoite = https://www.geol.umd.edu/~jmerck/galsite/research/projects/fitz/ocean2.html| Nimeke = Oceanography and Marine Life of the Galápagos Islands| Tekijä = Fitz, John M.| Ajankohta = 4.7.2000| Julkaisija = University of Maryland| Viitattu = 23.6.2018| arkisto = https://web.archive.org/web/20170812224310/http://www.geol.umd.edu/~jmerck/galsite/research/projects/fitz/ocean2.html| arkistoitu = 12.8.2017}}</ref> Eteläinen päiväntasaajan virta suuntautuu Galápagossaarilta länteen ja kerää pintavesiä koko saariston alueelta. Se saa lämmintä vettä [[Panaman virta|Panaman virrasta]] ja viileää vettä [[Humboldtin virta|Humboldtin virrasta]]. Panaman virta vaikuttaa pääosin pohjoisilla saarilla, kun taas Humboldtin virran vaikutusalueeseen kuuluvat saariston keskiset ja eteläiset saaret.<ref name=liu2/>

Eteläistä päiväntasaajan virtaa tasapainottaa itään virtaava syvemmällä kulkeva [[Cromwellin virta]], joka törmätessään saariin, erityisesti Isabellaan, saa aikaan [[Kumpuaminen|kumpuamista]].<ref name=liu2/> Sen seurauksena pintavesiin nousee syvyyksien kylmää vettä, jossa on runsaasti erilaisia ravinteita, kuten [[nitraatti|nitraatteja]] ja [[fosfaatti|fosfaatteja]]. Ravinteikkaan veden ansiosta meri on huomattavan [[Tuottavuus (ekologia)|tuottavaa]] ja siellä on paljon ravintoketjun kannalta tärkeää [[kasviplankton]]ia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discoveringgalapagos.org.uk/discover/geographical-processes/oceanography/upwelling/| |Nimeke = Oceanography 2/3: Upwelling| Julkaisu = Discovering Galapagos| Ajankohta = 2018| Julkaisija = Galapagos Conservation Trust |Viitattu = 23.10.2018| Kieli = {{en}}}}</ref> Myös Cromwellin virran [[pasaatituulet]] saavat aikaan kumpuamista. Länteen puhaltavat tuulet painavat lämmintä pintavettä pois Galápagosilta. Sen seurauksena kylmää merivettä nousee pintaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.climate.gov/news-features/blogs/enso/el-niño-and-galápagos| Nimeke = El Niño and the Galápagos| Tekijä = Karnauskas, Kris| Julkaisu = Climate.gov| Ajankohta = 1.12.2015| Julkaisija = NOAA|Viitattu = 23.10.2018| Kieli = {{en}}}}</ref>

Galápagossaarten merivedessä vaikuttavat [[El Niño]] ja [[La Niña]].<ref name=liu2/> El Niñon aikana Cromwellin virta heikkenee, jolloin kumpuaminen vähenee tai jopa loppuu kokonaan. Tällöin pintavesi lämpenee, makroravinteiden määrä ja [[Perustuotanto (biologia)|perustuotanto]] pienenevät sekä kalojen määrä vähenee.<ref name=liu3>Liu, et al., s. 3.</ref>

== Ilmasto ==
Galápagossaaria ympäröivä monimutkainen merivirtojen järjestelmä vaikuttaa suuresti saarten ilmastoon,<ref name="plan37"/> joka voidaan jakaa kahteen vuodenaikaan. Kylmän Humboldtin merivirran vaikutuksesta [[kuivakausi]] on toukokuulta joulukuulle. Sen aikana lämpötila on viileä ja kosteus tulee sumusta ja tihkusateista.<ref name="WWF"/> Kesäkuulta marraskuulle tihkusateet ovat käytännössä jatkuvia, ja ne peittävät saariston yhdessä [[sumu]]jen kanssa.<ref name="plan37">''Plan Galápagos'', s. 37.</ref> Lämmin Panaman virta tuo puolestaan [[sadekausi|sadekauden]] joulukuulta toukokuulle.<ref name="WWF"/> Sen aikana on usein rankempia vesisateita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discoveringgalapagos.org.uk/discover/geographical-processes/weather-climate/seasons-galapagos/| Nimeke = Weather and Climate 1/5: Seasons in Galapagos| Julkaisu = Discovering Galapagos| Ajankohta = 2018| Julkaisija = Galapagos Conservation Trust | Viitattu = 11.10.2018| Kieli = {{en}}}}</ref> Maaliskuussa [[sadanta]] voi olla 80 millimetriä, kun elokuussa sadanta on vain noin viisi millimetriä.<ref name="WWF"/>

Ilma on kuumimmillaan tammikuulta huhtikuulle, jolloin vuorokauden keskilämpötila on jatkuvasti noin 26–28 °C.<ref name="plan37"/> Maaliskuussa lämpötila voi nousta 30 asteeseen.<ref name="WWF"/> Tihkusateiden kaudella saariston länsiosissa lämpötila voi pudota jopa 14 asteeseen, ja koko saaristossa lämpötilat pysyttelevät alle 24 asteessa.<ref name="plan37"/>

Saarten vallitseva tuuli puhaltaa koko vuoden kaakosta. Kaakkoistuulen vaikutuksesta saarten eteläiset ja kaakkoiset rinteet ovat usein kosteampia, koska niille muodostuu tihkusateita ja sumuja. Sen sijaan pohjoiset rinteet ovat kuivia lähes ympäri vuoden. Helmikuulta toukokuulle tuulen voimakkuus on yleensä heikompi kuin vuoden muina aikoina, jolloin tuulen nopeus on melko säännöllisesti 8,4 [[Solmu (nopeusyksikkö)|solmua]].<ref name="plan37"/>

{{Ilmastotaulukko
| Taulukko = 
| Lämpötilataulukko = ei käytössä
| Sadantataulukko = ei käytössä
| Sadantataulukon korkeus = ei käytössä
| Sijainti genetiivissä = [[Puerto Baquerizo Moreno]]n
| Lähde = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.climatestotravel.com/climate/galapagos | Nimeke = Climate - Galapagos| Julkaisija = Climatestotravel.com| Viitattu = 22.1.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref>
| Otsikko = 
| kltammi  = 29
| klhelmi  = 30
| klmaalis = 30
| klhuhti  = 30
| kltouko  = 29
| klkesä   = 27
| klheinä  = 25
| klelo    = 24
| klsyys   = 24
| klloka   = 25
| klmarras = 26
| kljoulu  = 27
| mltammi  = 23
| mlhelmi  = 23
| mlmaalis = 23
| mlhuhti  = 23
| mltouko  = 22
| mlkesä   = 21
| mlheinä  = 19
| mlelo    = 19
| mlsyys   = 18
| mlloka   = 19
| mlmarras = 20
| mljoulu  = 21
| satammi  = 50
| sahelmi  = 65
| samaalis = 85
| sahuhti  = 35
| satouko  = 16
| sakesä   = 2
| saheinä  = 4
| saelo    = 5
| sasyys   = 7
| saloka   = 7
| samarras = 5
| sajoulu  = 7
| attammi  = 6
| athelmi  = 8
| atmaalis = 8
| athuhti  = 8
| attouko  = 8
| atkesä   = 8
| atheinä  = 6
| atelo    = 6
| atsyys   = 5
| atloka   = 5
| atmarras = 6
| atjoulu  = 6
}}

== Elävä luonto ==
=== Lajiston alkuperä ===
[[Tiedosto:Darwin's finches.jpeg|thumb|[[Darwininsirkut|Darwininsirkkujen]] nokkien erilaisia muotoja. Jokainen laji on kehittynyt Galápagossaarilla omaan [[Ekologinen lokero|ekologiseen lokeroonsa]].]]
Galápagossaaret ovat kohonneet merenpinnan yläpuolelle kuuden miljoonan vuoden aikana. Eliöiden on pitänyt tulla saarille mantereelta yli 600 kilometrin päästä, koska saaret eivät ole olleet missään vaiheessa yhteydessä mantereeseen.<ref name="arrival">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/history/species-arrival-and-evolution/| Nimeke = Species Arrival to Galapagos| Julkaisija = Galapagos Conservancy| Viitattu = 30.12.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Galápagossaarten länsipuolelta [[Carnegien selänne|Carnegien selänteen]] alueelta on löytynyt kuitenkin useita merenalaisia vuoria, jotka ovat aiemmin olleet pinnan yläpuolella. Eliöt ovat saattaneet käyttää näitä vuoria välietappeinaan.<ref>Parent & Caccone & Petren, s. 3350.</ref> Galápagossaarten eliölajistossa näkyy osittain sattuman ja osittain pitkän merellisen etäisyyden aiheuttama vaikutus. Saarilla on monia kotoperäisiä matelijoita, mutta ei ainuttakaan sammakkoeläintä. Lintuja on myös runsaasti, mutta nisäkkäitä vain joitakin. Kasvilajistosta puuttuvat kasvit, joilla on suuret kukat ja siemenet. Heiniä ja saniaisia sen sijaan on runsaasti.<ref name="arrival"/>

Meritse on tullut tietysti sellaisia lajeja, jotka ovat hyviä uimareita, kuten hylkeet, merikilpikonnat ja pingviinit. Monien matelijoiden ja pienten nisäkkäiden uskotaan puolestaan tulleen kasvillisuuslauttojen mukana. Tämä selittäisi myös lajiston painopisteen, sillä matelijat ovat hyvin sopeutuneet usean viikon aurinkoiseen ja suolaiseen meriolosuhteeseen. Myös rannikkokasvien siemenet ovat suolaa kestäviä, joten nekin ovat todennäköisesti tulleet meritse. Ilmateitse ovat puolestaan voineet tulla kevyitä [[itiö]]itä levittävät [[saniaiset]], [[sammalet]] ja [[jäkälät]]. Myös pienet hyönteiset ja kotilot ovat voineet tulla tuulten mukana. Maalintujen ja lepakoiden lentämistä ovat todennäköisesti auttaneet tuulet. Useat merilinnut puolestaan ovat tottuneet lentämään pitkiä matkoja, joten ne ovat päässeet saarille omin avuin.<ref name="arrival"/>

[[Evoluutio]]biologit ovat pitkään olleet kiinnostuneita Galápagossaarista, sillä saariston monipuolisten olosuhteiden ansiosta niille päätyneet lajit ovat lajiutuneet edelleen.<ref name="arrival"/>

=== Kasvillisuus ===
[[Tiedosto:Red mangrove - Flickr - pellaea.jpg|thumb|Santa Cruzin saaren [[mangrove]]metsikköä.]]
[[Tiedosto:Santa Fe Island 01.jpg|thumb|Santa Fen saaren pensaikkoista puoliaavikkoa ja korkeita [[Puukaktus|puukaktuksia]].]]
[[Tiedosto:LosGemelos.jpg|thumb|''[[Scalesia]]''-metsää Santa Cruzilla.]]
Galápagossaarten kasvillisuus vaihtelee paljon korkeuden mukaan, sillä ylänköalueet saavat enemmän kosteutta kuin lähempänä rantaa olevat alueet.<ref name="humphreus414">Humphreys & Küffner, s. 414.</ref> Suurin osa saarista kuuluu [[puoliaavikko]]iseen [[kuivakkokasvi]]en vyöhykkeeseen, sillä vain pieni osa maasta ulottuu ylänköalueelle, jossa kasvaa trooppista kasvillisuutta. Kasvilajistoon kuuluu noin viisisataa alkuperäistä [[Putkilokasvit|putkilokasvia]]. Niistä yli 180 on [[Kotoperäisyys|kotoperäisiä]].<ref name="WWF"/>

Rannalla ja meren [[rantavyöhyke|rantavyöhykkeessä]] kasvaa erityisesti suolaa hyvin sietäviä kasvilajeja. Niistä huomattavimmat ovat neljä [[mangrove]]lajia,<ref name="humphreus414"/> joita kasvaa varsinkin tyynissä laguuneissa. Rantavyöhykkeen yleisiä pensaita ovat [[Kelastit|kelasteihin]] kuuluva ''[[Maytenus octogona]]'' ja [[Ihmekukkakasvit|ihmekukkakasvi]] ''[[Cryptocarpus pyriformis]]''. Rantojen ruohovartisia kasveja ovat [[meritähtipäivikki]] ja sen kotoperäinen sukulainen ''[[Sesuvium edmonstonei]]'' sekä [[dyynielämänlanka]], joka on tärkeä kasvi [[dyyni]]en sitojana.<ref name="WWF"/>

Kuivavyöhyke on pensaista [[puoliaavikko]]a.<ref name="humphreus414"/> Se on pinta-alaltaan Galápagossaarten suurin kasvillisuusvyöhyke, ja se on keskimäärin 80–200 metrin korkeudella merenpinnasta.<ref name="WWF"/> Alueella kasvaa monia [[Kaktukset|kaktuksia]]. Kotoperäisiä kaktuksia ovat ''[[Jasminocereus thouarsii]]'', joka voi kasvaa jopa seitsemän metriä korkeaksi, ja laavakentillä kasvava ''[[Brachycereus nesioticus]]''. [[Opuntiakaktukset|Opuntiakaktuksista]] saarilla elää monia lajeja ja niiden variaatioita. [[Tohtorinpuut|Tohtorinpuihin]] kuuluva ''[[Bursera graveolens]]'' on puolestaan kuivan vyöhykkeen tyypillisin [[puu]]laji.<ref name="humphreus414"/> Alueen muita puita ovat [[Guavat|guavalaji]] ''[[Psidium galapageium]]'' ja [[Pisoniat|pisonialaji]] ''[[Pisonia floribunda]]''.<ref name="WWF"/>

Kosteavyöhyke alkaa noin 300 metristä, ja sitä ennen on kuivan ja kostean vyöhykkeen välinen siirtymävyöhyke, jossa kasvaa muun muassa guavia ja pisonioita. ''[[Scalesia]]''-puulajit hallitsevat aluetta, joka on 300–500 metrin korkeudessa. Puut kasvavat vyöhykkeellä 5–15 metriä korkeiksi.<ref name="WWF"/> Metsät ovat [[pilvimetsä|pilvimetsiä]], ja valtapuu on ''[[Scalesia pedunculata]]''. Metsät peittyvät kuivana kautena sankkaan tihkusateen aiheuttamaan sumuun, ja puilla kasvaa monien muiden pilvimetsien tavoin [[Päällyskasvit|päällyskasveja]], kuten [[sammaleet|sammalia]], [[Maksasammalet|maksasammalia]], [[Saniaiset|saniaisia]] ja [[Kämmekkäkasvit|kämmekkäkasveja]] sekä yksi [[Tillandsiat|tillandsialaji]].<ref name="humphreus414"/> [[Limopuut|Limopuihin]] kuuluva ''[[Zanthoxylum fagara]]'' korvaa ''Scalesia''-lajit hieman korkeammalla, ja Santa Cruzin ja San Cristóbalin saarilla pensasmainen [[Melastomakasvit|melastomakasvi]] ''[[Miconia robinsoniana]]'' on valtalaji 600–700 metrin korkeudella olevalla vyöhykkeellä.<ref name="WWF"/>

Noin 700 metristä alkaa niin sanottu pampavyöhyke, joka on korkein ja kostein kasvillisuusalue. Siellä kasvaa ruohoja, [[Sarakasvit|saroja]] ja muita suoympäristöihin sopeutuneita kasveja. Pampalla elää myös suurin osa saariston saniaisista, ja kotoperäinen [[Saniaispuut|saniaispuu]] ''[[Cyathea weatherbyana]]'' saavuttaa jopa kolmen metrin korkeuden.<ref name="humphreus414"/><ref name="WWF"/>

=== Eläimistö ===
[[Tiedosto:Lobos marinos (Zalophus californianus wollebaeki), Punta Pitt, isla de San Cristóbal, islas Galápagos, Ecuador, 2015-07-24, DD 06.JPG|thumb|left|[[Kalifornianmerileijona|Kalifornianmerileijonia]] San Cristóbalin rannalla.]]
[[Tiedosto:Piquero patiazul (Sula nebouxii), isla Lobos, islas Galápagos, Ecuador, 2015-07-25, DD 52.JPG|thumb|left|[[Sinijalkasuula]] Lobossaarella.]]
[[Tiedosto:Galápagos hawks 01.jpg|thumb|left|Kaksi [[Galapagosinhiirihaukka|galapagosinhiirihaukkaa]].]]
[[Tiedosto:Cucuve de Galápagos (Mimus parvulus), isla Santa Cruz, islas Galápagos, Ecuador, 2015-07-26, DD 23.JPG|thumb|left|upright|[[Galapagosinmatkija]]]]
==== Nisäkkäät ====
Galápagossaarten nisäkäslajisto ei ole kovinkaan monimuotoinen saarten eristäytyneen sijainnin takia.<ref name="WWF"/> Saarien seitsemästä alkuperäisestä rottalajista neljä on jo kuollut [[sukupuutto]]on. Viimeiset kolme lajia elävät Santa Féllä ja Fernandinalla, joille [[vieraslaji]]na saarille tullut [[mustarotta]] ei ole vielä levinnyt.<ref name="humphreus412">Humphreys & Küffner, s. 412.</ref> Lisäksi Galápagossaarilla elää kaksi [[Punalepakot|punalepakkolajia]], [[kalifornianmerileijona]]n kotoperäinen alalaji ja [[galapagosinmerikarhu]].<ref name="WWF"/> Ihmisten mukana saarille on tullut mustarotan lisäksi vuohia, kissoja ja koiria.<ref name="humphreus412"/>

[[Valaat]] viihtyvät Galápagossaarten vesissä, erityisesti Isabelan ja Fernandinan välisellä alueella, koska siellä tapahtuu runsaasti kumpuamista. [[Tropiikinvalas]] on Galápagossaarten yleisin valaslaji. Alueella tavataan myös muun muassa [[Kaskelotti|kaskelotteja]], [[Ryhävalas|ryhävalaita]], [[Sinivalas|sinivalaita]], [[Miekkavalas|miekkavalaita]] ja [[Seitivalas|seitivalaita]], jotka talviaikaan vaeltavat Galápagosin lämpimiin vesiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.galapagosunbound.com/whales-galapagos| Nimeke = Whales of Galapagos| Julkaisija = Adventure Unbound| Viitattu = 30.12.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Delfiinilajeista yleisimpiä ovat [[pullokuonodelfiini]] ja [[delfiini]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/biodiversity/mammals/| Nimeke = Mammals| Julkaisija = Galapagos Conservancy| Viitattu = 30.12.2018| Kieli = {{en}}}}</ref>

==== Linnut ====
Galápagossaarilla elää noin 60 vakituista lintulajia, ja lisäksi 81:tä muuttolintulajia tavataan säännöllisesti, mikä on melko pieni määrä tropiikissa. Kotoperäisiä näistä linnuista on kuitenkin noin puolet.<ref name="humphreus410">Humphreys & Küffner, s. 410.</ref> Saarilla on 19 vakituista niillä asuvaa [[merilintu]]lajia. Niistä viisi on kotoperäisiä. [[Galapagosinpingviini]] on ainoa päiväntasaajan pohjoispuolella tavattava [[pingviinit|pingviinilaji]] ja ainoa, joka pesii tropiikissa. [[Galapagosinalbatrossi]] pesii vain Españolalla, ja [[galapagosinmerimetso]] on sukunsa ainoa lentokyvytön laji. Lisäksi kotoperäisiin lajeihin kuuluvat [[yölokki]] ja maailman harvinaisin [[Lokit|lokkilintu]] [[laavalokki]]. Ainoa kotoperäinen rantalintu on [[galapagosinkyyryhaikara]].<ref name="WWF"/>

Maalintuja Galápagossaarilla elää 29 lajia. Niiden yhteinen piirre on pelottomuus ihmisiä kohtaan.<ref name="WWF"/> Tunnetuin maalinturyhmä on [[darwininsirkut]], joita saarilla elää noin 15 lajia. Ne ovat lajiutuneet todennäköisesti yhteisestä esivanhemmasta ja löytäneet jokainen oman [[Ekologinen lokero|ekologisen lokeronsa]]. Vaikka lajeja on suhteellisen vaikea erottaa toisistaan, niiden nokkien koko ja ruokailutavat vaihtelevat.<ref name="humphreus411">Humphreys & Küffner, s. 411.</ref> Muita Galápagossaarten kotoperäisiä lintuja ovat neljä [[Matkijat|matkijalajia]], [[galapagosinhiirihaukka]], [[tornipöllö]]n ja [[suopöllö]]n alalajit, [[galapagosinkyyhky]], [[galapagosinrääkkä]] ja [[etelänsinipääsky]].<ref name="WWF"/>

==== Matelijat ja kalat ====
[[Tiedosto:Iguana marina (Amblyrhynchus cristatus), Cerro Brujo, isla de San Cristóbal, islas Galápagos, Ecuador, 2015-07-24, DD 140.JPG|thumb|[[Merileguaani]].]]
[[Tiedosto:Santa Cruz giant tortoise 04.jpg|thumb|Santa Cruzin saaren [[galápagoksenjättiläiskilpikonna]].]]
[[Tiedosto:Zayapa (Grapsus grapsus), Las Bachas, isla Santa Cruz, islas Galápagos, Ecuador, 2015-07-23, DD 30.jpg|thumb|''[[Grapsus grapsus]]'']]
Matelijoiden kotoperäisyysaste on Galápagossaarilla erityisen suuri, sillä 23 lajista 21:tä ei tavata muualla.<ref name="humphreus412"/> [[Galápagoksenjättiläiskilpikonna]] on hyvä esimerkki saarten lajiston monimuotoisuudesta. Saarilla on vielä 11 sen hieman eri olosuhteissa elävää alalajia. Esimerkiksi Isabelalla on yksi alalaji jokaisella saaren viidestä päätulivuoresta. Kilpikonnien lisäksi saarten kotoperäisiin matelijoihin kuuluu muun muassa kolme [[Käärmeet|käärmelajia]], viisi [[Gekkomaiset|gekkolajia]], kolme ''[[Conolophus]]''-suvun maalla elävää [[Leguaanit|leguaania]] ja [[merileguaani]].<ref name="WWF"/> Saarilta löytyi helmikuussa 2019 jo sukupuuttoon kuolleeksi luultu ''Chelonoidis phantasticus'' -kilpikonnalaji, jota on edellisen kerran havaittu vuonna 1906. Löytynyt naaras on saattaa olla yli satavuotias.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006009864.html | Nimeke = Sukupuuttoon kuolleeksi luultu kilpikonnalaji löytyi Galapagossaarilta – yksilö saattaa olla yli 100-vuotias | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta  = 2019-02-21 | Viitattu = 2019-02-22}}</ref>

Galápagossaarten lajistoon kuuluu 306 [[Kalat|kalalajia]].<ref name="humphreus413"/> Kaikki lajit ovat merikaloja, mutta niistä kuutta on tavattu myös saarten [[Makea vesi|makeissa vesissä]].<ref>Grove & Lavenberg, s. 20.</ref> Alueen [[Hait|hailajeihin]] kuuluvat muun muassa [[valkoevähai]], [[vasarahait]], [[mustapilkkahai]] ja [[valashai]].<ref name="humphreus413"/> Vasarahaita on useita lajeja, ja Galápagossaarten rantavesistä on löytynyt muun muassa harvinainen [[kampavasarahai]]n kasvualue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://news.nationalgeographic.com/2018/01/hammerhead-shark-nursery-discovery-galapagos-spd/| Nimeke = Explore a Rare Hammerhead Shark Nursery in the Galapagos| Tekijä = Brady, Heather| Ajankohta = 29.1.2018| Julkaisija = National Geographic Society| Viitattu = 29.12.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Rauskut|Rauskulajeihin]] kuuluvat puolestaan [[meksikonlehmärausku]], [[tähtikotkarausku]] ja [[paholaisrausku]].<ref name="humphreus413"/>

[[Luukalat|Luukaloista]] yleisimpiä ovat [[Koralliahvenet|koralliahveniin]] kuuluvat ''[[Plectroglyphidodon johnstonianus]]'' ja ''[[Abudefduf troschelii]]'', [[sarvikala]], [[Haukkakalat|haukkakaloihin]] kuuluva ''[[Cirrhitus rivulatus]]'' ja [[kiilaenkelikala]]. Lisäksi saarten vesissä tavataan erilaisia [[Luikerot|luikeroita]], [[Huulikalat|huulikaloja]] ja [[Papukaijakalat|papukaijakaloja]].<ref name="humphreus413"/>

==== Selkärangattomat ====
Galápagossaarilta on tunnistettu runsaat 2&nbsp;000 maaselkärangatonta. Niistä yli puolet on kotoperäisiä. Maaselkärangattomien lajimäärä on pieni, sillä Ecuadorin mannermaalla niitä on yli miljoona. Saarilla on yli 400 [[Kovakuoriaiset|kovakuoriais-]], noin 80 [[Nivelkärsäiset|nivelkärsäis-]] ja noin 100 [[Kärpäset|kärpäslajia]].<ref name="humphreus413">Humphreys & Küffner, s. 413.</ref> [[Pistiäiset]] ovat aliedustettuina muihin selkärangattomiin verrattuna. Niitä on noin 60 lajia. Ainoa saaren alkuperäiseen lajistoon kuuluva [[Mehiläiset|mehiläinen]] on ''[[Xylocopa darwini]]''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Vargas P, Rumeu B, Heleno RH, Traveset A, Nogales M| Otsikko = Historical Isolation of the Galápagos Carpenter Bee (Xylocopa darwini) despite Strong Flight Capability and Ecological Amplitude| Julkaisu = PLoS ONE| Ajankohta = 2015| Vuosikerta = 10| Numero = 3 | Julkaisija = Public Library of Science| Selite= | Tunniste= | www = https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0120597| Viitattu = 8.12.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Se on tärkeä alkuperäiskasvien pölyttäjänä. Yleisimpiä perhosia ovat ''[[Phoebis sennae]]'' ja ''[[Eumorpha labruscae]]''. Perhosten lisäksi värikkyyttä selkärangattomien lajistoon tuo [[Heinäsirkat|heinäsirkkalaji]] ''[[Schistocerca melanocera]]''.<ref name="humphreus413"/>

Galápagossaarilla elää yli 50 [[Hämähäkit|hämähäkki-]] ja kaksi [[Skorpionit|skorpionilajia]]. Myrkyllisten hämähäkkien lisäksi saarilla elää kotoperäinen myrkyllinen [[Juoksujalkaiset|juoksujalkainen]] ''[[Scolopendra galapagoensis]]''. ''[[Bulimulus]]''-suvun [[kotilot]] ovat puolestaan saarilla lajiutuneet yhdestä tulokaslajista yli 60 lajiksi.<ref name="humphreus413"/>

Vesiselkärangattomista huomattavimpia ovat yli sata [[Taskuravut|taskurapulajia]]. Punainen ''[[Grapsus grapsus]]'' erottuu hyvin mustalta laavakiveltä. [[Erakkoravut]] ja [[viittoilijaravut]] asuttavat myös saarten rantoja. Meressä on myös muun muassa [[Tursaat|tursaita]], [[Merisiilit|merisiilejä]], [[merimakkarat|merimakkaroita]], [[Meritähdet|meritähtiä]], [[Merivuokot|merivuokkoja]], [[Nilviäiset|nilviäisiä]] ja [[Sienieläimet|sienieläimiä]].<ref name="humphreus413"/>

=== Luonnonsuojelu ja uhat ===
Suurin osa Galápagossaarista ja sitä ympäröivästä merialueesta kuuluu kahteen suojelualueeseen. [[Galápagosin kansallispuisto]] käsittää noin 97 prosenttia kaikista maa-alueista. [[Galápagosin merensuojelualue]]eseen kuuluvat puolestaan kaikki merialueet 60 [[meripeninkulma]]n päähän rantaviivasta. Lisäksi saariryhmä on [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo|maailmanperintöluettel]]ossa ja [[biosfäärialue]]issa sekä valittu [[Ramsarin sopimus|Ramsar-alueeksi]].<ref name=pazmino8>Pazmiño & Serrao-Neumann & Choy, s. 8.</ref>

Galápagossaarten luonnon suurin uhkatekijä on erilaiset [[vieraslaji]]t.<ref name="WWF"/> Ne ovat erityisen vaarallisia Galápagosilla, sillä saariston eliölajisto on poikkeuksellisen kotoperäistä ja populaatiokoot pysyvät usein pieninä, jolloin niiden riski hävitä on suuri.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://galapagosconservation.org.uk/about-galapagos/conservation/invasive-species/l| Nimeke = Invasive Species| Julkaisu = | Julkaisija = Galapagos Conservation Trust| Viitattu = 23.6.2018| Kieli = {{en}}}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Vieraslajien jälkeen suurimman uhan saarten luonnon monimuotoisuudelle aiheuttavat asutuksen lisääntyminen ja matkailijoiden suuri määrä.<ref>Toral-Granda et al, s. 2.</ref>

Ihminen oli vuoteen 2017 mennessä joko tarkoituksellisesti tai vahingossa tuonut saarille 1&nbsp;579 vieraslajia, joista tarkoituksellisesti tuotuja on 46 prosenttia.<ref name=toralgranda9/> Galápagossaarille on tuotu muun muassa [[nauta|nautoja]], [[vuohi]]a ja [[lammas|lampaita]], joiden ylilaiduntaminen aiheuttaa [[eroosio]]ta.<ref name="WWF"/> Vahingossa Galápagossaarille päätyneistä lajeista suurin osa on tullut saastuneen kasvitavaran mukana. Sen jälkeen eniten lajeja on tullut lentokoneiden ja laivojen mukana.<ref name=toralgranda9>Toral-Granda et al, s. 9.</ref> Vieraat kasvilajit ovat iso ongelma, sillä niitä on jo enemmän kuin alkuperäisiä kasvilajeja. Luonnonsuojelussa on keskitetty erityisesti niiden vieraiden lajien torjuntaan, jotka leviävät nopeasti, kuten [[guava]]n ja [[kirjotulikruunu]]n.<ref name="WWF"/>

[[Ilmastonmuutos|Ilmastonmuutoksen]] vaikutuksesta saaria ympäröivä merivesi voi lämmetä, mikä puolestaan vähentää tuottavuutta ja näin vaikuttaa merestä alkavaan [[ravintoketju]]un.<ref name="WWF"/>

== Historia ==
[[Tiedosto:Gallapagos Islands 1684.jpg|thumb|[[Ambrose Cowley]]n tekemä Galápagossaarten kartta.]]
=== Löytäminen ===
Galápagossaaret löysi vuonna 1535 Panaman piispa [[Tomás de Berlanga]], jonka alus ajautui saarille matkalla Peruun. Hän antoi saarille nimen Las Encantadas ja ihmetteli kirjoituksissaan saarten tuhansia kilpikonnia.<ref name="britannica"/> Inkaperinteen mukaan kuningas [[Túpac Inca Yupanqui]] olisi kuitenkin vieraillut tutkimusmatkallaan ”Tulen saarilla” 1400-luvulla. On mahdollista, että inkat ovat käyneetkin Galápagossaarilla, mutta Túpac Inca Yupanquin todennäköisempi kohde oli [[Pääsiäissaari]].<ref name="discovery">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geo.cornell.edu/geology/GalapagosWWW/Discovery.html| Nimeke = Discovery, Pirates, and Whalers| Julkaisu = Galapagos Geology on the Web| Julkaisija = Department of Geological Sciences| Viitattu = 23.6.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Flaamilainen kartantekijä [[Abraham Ortelius]] antoi saarille nimeksi ”Galápagos” espanjalaisen kilpikonnia tarkoittavan sanan mukaan.<ref name="humphreus336">Humphreys & Küffner, s. 336.</ref>

=== Merirosvojen ja valaanpyytäjien aika ===
Galápagossaarilla kävi de Berlangan jälkeen useita espanjalaisia aluksia, ja saarista tuli myös merirosvojen tukikohta.<ref name="britannica"/> Englantilaiset merirosvot kaappasivat 1600- ja 1700-luvuilla Tyynellämerellä useita kauppalaivoja. Tunnetuimpia rosvoista oli [[John Cooke (merirosvo)|John Cooke]]. Hänen kanssaan saarilla olivat vuonna 1684 muun muassa [[William Dampier]], joka kirjoitti teoksessaan ''A New Voyage Round the World'' ensimmäisen laajan kuvauksen saarista, ja [[Ambrose Cowley]], joka teki niistä ensimmäisen kartan.<ref name="humphreus336"/>

Galápagossaarilla alkoi 1800-luvulla käydä enemmän ihmisiä, kun niille löysivät valaanpyytäjät.<ref name="discovery"/> Tätä edesauttoi [[James Colnett]]in 1790-luvulla [[Britannian amiraliteetti|Britannian amiraliteetille]] tekemä raportti, jossa hän piti saaria sopivana valaanpyytäjien tukikohtana. Kylmät merivirrat houkuttelevat Galápagossaarille [[Kaskelotti|kaskelotteja]], joita pyydettiin öljyn takia ja joiden kanta lopulta romahti.<ref name="humphreys337">Humphreys & Küffner, s. 337.</ref> Valaanpyytäjät metsästivät ruoaksi valaiden lisäksi myös kilpikonnia, lintuja ja joskus myös [[Iguaanit|iguaaneja]]. Saarilla tapettiin 1800-luvulla jopa 200&nbsp;000 kilpikonnaa,<ref name="discovery"/> ja ne hävisivät kokonaan [[Floreana]]lta, [[Rábida]]lta ja [[Santa Fe (Galápagossaaret)|Santa Feltä]].<ref name="humphreys337"/> Valaanpyynti alkoi vähentyä 1860-luvulla, kun kaskelotit olivat harvinaistuneet.<ref name="discovery"/> Saarilla kävivät kuitenkin 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla lähes kaikki Tyynenmeren valaanpyyntialukset, muun muassa ''Acushnet'' mukanaan kirjailija [[Herman Melville]], joka kuvaili saaria pienoisromaanissaan ''Lumotut saaret''.<ref name="humphreys337"/>

=== Ensimmäiset uudisasukkaat ===
Galápagossaarten ensimmäinen dokumentoitu asukas oli irlantilainen Patrick Watkins, joka jätettiin 1800-luvun alkupuolella Floreanalle hänen riideltyään kapteeninsa kanssa. Hän asui saarella kaksi vuotta, kunnes onnistui kaappaamaan aluksen ja purjehtimaan [[Guayaquil]]iin.<ref name="humphreys337"/>

Espanja hallitsi Galápagossaaria nimellisesti vuoteen 1832 asti, jolloin ne siirtyivät [[Ecuador]]ille.<ref name="discovery"/> Ranskalais-espanjalainen [[José de Villamil]] oli alkanut edellisenä vuonna edistää saarten asuttamista. Hänen tilaamansa tutkimuksen perusteella Galápagossaarilla kasvavan ''[[Roccella gracilis]]'' -[[jäkälät|jäkälälajin]] kerääminen olisi taloudellisesti kannattavaa. Jäkälästä saatiin väriainetta. Villamil suostutteli juuri itsenäistyneen Ecuadorin hallitusta ottamaan saaret haltuunsa. Presidentti [[Juan José Flores]] tuki Villamilia, joten 12. helmikuuta 1832 saaret liitettiin Ecuadoriin.<ref name="colonists">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/history/human-discovery/colonists/| Nimeke = Galapagos Colonists| Tekijä = Oxford, Peter & Watkins, Graham| Galapagos Conservancy| Viitattu = 6.8.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Ecuadorin hallitus antoi Villamilille asutusoikeuden Floreanalle.<ref name="discovery"/> Ensimmäiset asukkaat olivat sotilaita, jotka olivat osallistuneet Ecuadorissa vallankaappausyritykseen. Saarista tulikin rangaistussiirtola. Villamilin mukana saapui myöhemmin samana vuonna 80 muuta uudisasukasta.<ref name="colonists"/> Jäkälänkeruu kuitenkin epäonnistui, ja Villamil antoi periksi. Hänen tilalleen tuli väkivaltainen José Williams, jonka kapinalliset uudisasukkaat ajoivat saarelta pois. Villamilin perustama asutuskeskus hylättiin vuonna 1852.<ref name="humphreys337"/>

José Valdizán ja Manuel Julián Cobos puolestaan asuttivat San Cristobálin.<ref name="plan54"/> Cobos perusti 1870-luvulla El Progreson kylän, johon hän toi uudisasukkaiksi noin sata vankia. He [[Hedelmänviljely|viljelivät hedelmiä]], [[sokeriruoko]]a ja vihanneksia sekä rakensivat sokeritehtaan. Yhteisö kukoisti vähän aikaa mutta muuttui hiljalleen väkivaltaiseksi tyranniaksi. Työntekijät olivat käytännössä Cobosin orjia. He saivat palkan rahassa, joka kävi vain Cobosin kaupoissa. Cobos surmattiin kapinassa vuonna 1904.<ref>Humphreys & Küffner, s. 360.</ref> Antonio Gil puolestaan perusti vuonna 1897 plantaasin Isabelalle, ja Santa Cruzille asettui vuonna 1900 ryhmä norjalaisia.<ref name="plan54">''Plan Galápagos'', s. 54.</ref>

=== Darwin ja muut tieteilijät ===

Saaret saivat maailmanlaajuista mainetta, kun englantilainen luonnontieteilijä [[Charles Darwin]] vieraili niillä vuonna 1835.<ref name="britannica"/> Hän saapui saarille 15. syyskuuta ''[[HMS Beagle (1820)|HMS Beaglen]]'' retkikunnassa. Darwin tutki saarten eläimiä ja keräsi viiden viikon aikana näytekokoelman. Darwin ei itse aluksi huomannut näytteidensä ainutlaatuisuutta, mutta Lontoossa [[John Gould]] huomautti häntä [[Darwininsirkut|darwininsirkkuina]] nykyään tunnettujen lintujen monimuotoisuudesta.<ref name="humphreys338">Humphreys & Küffner, s. 338.</ref> Darwin viittasi sirkkuihin vuonna 1859 julkaistussa teoksessaan ''[[Lajien synty]]''.<ref name="britannica"/>

Tiedemaailma kiinnostui hiljalleen saarista, ja monet luonnontieteilijät keräsivät saarilta erilaisia näytteitä. [[Rollo Beck]]in johtama retkikunta keräsi vuosina 1901 ja 1905 yli 76&nbsp;000 näytteen kokoelman. [[William Beebe]] puolestaan matkusti saarille vuosina 1923 ja 1925. Hänen kirjansa nostivat entisestään saarten mainetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discoveringgalapagos.org.uk/discover/human-history/permanent-settlement/early-colonisation/| Nimeke = Permanent Settlement 2/3: Early Colonisation| Julkaisu = Discovering Galapagos| Ajankohta = 2018| Julkaisija = Galapagos Conservation Trust | Viitattu = 11.10.2018| Kieli = {{en}}}}</ref>

=== Sota-aika ja kolmas vankila ===
[[Tiedosto:US Army Airfield on Baltra.jpg|thumb|Ilmakuva Yhdysvaltain tukikohdasta toisen maailmansodan aikana.]]
Monet suurvallat alkoivat kiinnostua Galápagossaarista 1900-luvun alussa [[Panaman kanava]]n rakentamisen takia, koska saarilta olisi ollut mahdollista valvoa kanavaliikennettä. Yhdysvallat, Britannia ja Ranska tekivät tarjouksia saarten vuokraamisesta, mutta Ecuador ei suostunut. Kun Japani [[Hyökkäys Pearl Harboriin|hyökkäsi Pearl Harboriin]] 1941, Panaman kanavan suojaaminen muodostui entistä tärkeämmäksi. Ecuador antoikin Yhdysvalloille luvan käyttää [[Baltra]]n saarta ilmatukikohtanaan.<ref name="humphreys339">Humphreys & Küffner, s. 339.</ref>

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1944 Ecuador perusti Isabelalle Galápagossaarten kolmannen vankilan. Sinne siirrettiin vuonna 1946 noin kolmesataa vankia karuihin oloihin. Muistona vankilasta on niin kutsuttu [[Kyynelten muuri]], tarpeeton rakennelma, jota vangit laitettiin rakentamaan vain, jotta he eivät ehtisi aiheuttaa ongelmia. Turhan rakennustyön ja karujen olojen takia vuonna 1958 puhjenneessa kapinassa kuoli sekä vankeja että vartijoita. Ecuadorin hallitus sulki vankilan seuraavana vuonna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discoveringgalapagos.org.uk/discover/human-history/permanent-settlement/floating-prison/| Nimeke = Permanent Settlement 3/3: A Floating Prison| Julkaisu = Discovering Galapagos| Ajankohta = 2018| Julkaisija = Galapagos Conservation Trust | Viitattu = 11.10.2018| Kieli = {{en}}}}</ref>

=== Suojelu ja matkailun kasvu ===
Galápagossaarten suojelua alettiin edistää 1930-luvulla. Ecuadorin hallitus julisti vuonna 1936 saaret kansallisvarannoksi ja perusti komission tutkimaan saarten suojelua. Ecuador perusti 15. kesäkuuta 1959 Galápagossaarten kansallispuiston. Samana vuonna Belgiassa perustettiin [[Charles Darwin Foundation]], joka aloitti toimintansa saarilla Charles Darwinin tutkimusasemalla ja jonka tehtävä oli kouluttaa, estää [[vieraslaji]]en leviämistä ja suojella uhanalaisia lajeja.<ref name="consevionists">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/history/human-discovery/the-conservationists/| Nimeke = The Conservationists| Julkaisija = Galapagos Conservancy| Viitattu = 12.12.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Ensimmäiset matkailijat tulivat Galápagossaarille vuonna 1934, kun ryhmä seikkailijoita saapui sinne ''Stella Polaris'' -risteilyaluksella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discoveringgalapagos.org.uk/discover/sustainable-development/sustainable-tourism/history-of-tourism/| Nimeke = Sustainable Tourism 1/5: History of Tourism| Julkaisu = Discovering Galapagos| Ajankohta = 2018| Julkaisija = Galapagos Conservation Trust | Viitattu = 11.10.2018| Kieli = {{en}}}}</ref> Galápagossaaret avautuivat laajamittaiselle matkailulle vasta 1960-luvun lopulla, kun säännöllinen lentoyhteys alkoi houkutella saarille matkailijoita ja asukkaita. Vielä 1950-luvulla Galápagossaarilla asui vain runsaat tuhat ihmistä, mutta asukasluku alkoi 1960-luvulla kasvaa.<ref name="humphreys339"/>

Galápagossaarten kiinnostavuutta on lisännyt niiden asema Unescon [[Maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteena]]. Asema annettiin saarille vuonna 1978. Turismin kasvun myötä myös [[väestönkasvu]] alkoi nopeutua. Vuonna 1974 väestönkasvu oli 4,4 prosenttia, mutta vuonna 1990 se oli jo 5,9 prosenttia. Saarille muuttoa alettiin kuitenkin hillitä 1990-luvulla. Vuonna 1998 solmittiin laki saarten suojelusta ja [[Kestävä kehitys|kestävästä kehityksestä]].<ref name="plan54"/> Se on rajoittanut saarille muuttoa ja hidastanut väestönkasvua. Vuonna 2010 väestönkasvu oli 3,3 prosenttia.<ref name="plan55">''Plan Galápagos'', s. 55.</ref> Turismi on kuitenkin edelleen kasvussa: vuonna 2000 Galápagossaarilla vieraili noin 70&nbsp;000 matkailijaa ja vuonna 2014 jo noin 216&nbsp;000.<ref name="humphreys339"/>

Galápagossaarten asemaa koskeva laki on aiheuttanut saarilla myös vastustusta. Aasiassa suurta herkkua olevien [[Merimakkarat|merimakkaroiden]] pyyntikiintiöt aiheuttivat väkivaltaisia yhteenottoja kalastajien ja kansallispuiston henkilökunnan välillä.<ref name="humphreys340">Humphreys & Küffner, s. 340.</ref> Lakia uudistettiin vuonna 2015, mikä sai aikaan rauhanomaisia mielenosoituksia. Lain vastustajat pelkäävät, että se mahdollistaisi hotellien rakentamisen kansallispuiston alueelle.<ref name="humphreys341">Humphreys & Küffner, s. 341.</ref>

== Hallinto ==
{{Hallinnollinen alue
|nimi                   = Galápagosin maakunta
|alkuperäinen_nimi      = Provincia de Galápagos
|muu_nimi               = 
| kuva                  = -
| kuvateksti            =
| kuvakoko              =
|kuva_lippu             = Bandera_Provincia_Galápagos.svg
|kuva_vaakuna           = 
|sijaintikuva           = 
|sijainti_kuvateksti    = 
|koordinaatit           = 
|valtio                 = [[Ecuador]]
|aluejakotyyppi1        = Kantoneita
|aluejako1              = 3
|aluejakotyyppi2        = 
|aluejako2              = 
|perustettu             = 
|hallinnon_tyyppi       = 
|hallinnollinen keskus  = [[Puerto Baquerizo Moreno]]
|johtajan nimike        = 
|johtaja                = 
|edustus                = 
|edustuspaikka1         = 
|pinta-ala_huom         = 
|pinta-ala              = 8&nbsp;010
|pinta-alan_sija        = 
|maapinta-ala           = 
|sisävesiala            = 
|pinta-ala_veden_osuus% = 
|meriala                = 
|väkiluku_huom          = 
|väkiluku               = 30&nbsp;890
|väkiluvun_sija         = 
|väestönlaskennan vuosi = 2017
|väestötiheys           = 
|www-osoite             = http://www.gobiernogalapagos.gob.ec
|www-nimi               = 
|huomautus              = 
}}
Galápagossaaret on yksi [[Ecuadorin maakunnat|Ecuadorin 24 maakunnasta]].<ref name=pazmino8/> Maakunta jakautuu edelleen kolmeen kunnallishallinnolliseen kantoniin. Sen hallinnosta vastaa kuvernöörin johtama maakuntahallitus. Kuvernöörin nimittää virkaan [[Ecuadorin presidentti]]. Maakunnasta puolestaan valitaan kaksi edustajaa [[Ecuadorin parlamentti]]in.<ref name=governance>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/people-today/governance/| Nimeke = Governance| Julkaisija = Galapagos Conservancy| Viitattu = 16.10.2018| Kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20181017001800/https://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/people-today/governance/| arkistoitu = 17.10.2018}}</ref>

Maakuntahallituksen vastuulla on maakunnan hallinnon lisäksi aluesuunnittelu, luonnonvarojen hallinnoiminen ja niin sanotun hyvän elämän eli ''[[sumak kawsay]]n'' varmistaminen. Termillä ''sumak kawsay'' viitataan paikalliseen konseptiin, jossa ihmiset elävät harmoniassa ympäristönsä kanssa. Maakuntahallitus kokoontuu maakunnan pääkaupungissa [[Puerto Baquerizo Moreno]]ssa.<ref name=governance/>

Galápagossaarten kantoneita johtavat pormestarit, ja niissä on viisihenkinen kaupunginvaltuusto. [[Floreana]]n kunta on osa [[San Cristóbalin kanton]]ia, ja silläkin on oma kunnanjohtaja.<ref name=governance/>

Vaikka Galápagos on maakunta, se on myös mainittu Ecuadorin perustuslaissa erityisalueena. Perustuslain lisäyksen mukaan maakuntaa koskevat päätökset tehdään lautakunnassa, jossa on edustajia useilta eri tahoilta. Lautakuntaa johtaa Ecuadorin presidentin edustajana vastuullinen ministeri. Lisäksi lautakunnassa ovat mukana muun muassa ympäristöministerin edustaja, matkailuministeri ja maatalousministeri.<ref name=pazmino11>Pazmiño & Serrao-Neumann & Choy, s. 11.</ref>

== Talous ja infrastruktuuri ==
=== Talouden luvut ===
[[Tiedosto:A few hours ashore at Puerto Baquerizo Moreno on Isla San Cristobal - cool Bed and Breakfast (16503499320).jpg|thumb|Aamiaismajoitus San Cristóbalin saarella.]]
[[Matkailu]] on Galápagossaarten talouden keskeisin tekijä: se pitää käynnissä infrastruktuurin kehittämistä ja yleistä kulutusta.<ref name="economy">{{Verkkoviite| Osoite = https://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/people-today/economy/| Nimeke = Economy| Julkaisija = Galapagos Conservancy| Viitattu = 3.11.2018| arkisto = https://web.archive.org/web/20181104045958/https://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/people-today/economy/| arkistoitu = 4.11.2018}}</ref> Matkailusektorin arvioidaan tuottavan noin kaksi kolmasosaa Galápagossaarten [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Neira, Cesar Eduardo| Otsikko = Case Study on the Galapagos Islands: Balance For Biodiversity & Migration| Julkaisu = Environmental and Earth Law Journal | Ajankohta = 2016| Vuosikerta = 6| Numero = 1| www = https://lawpublications.barry.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1049&context=ejejj| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 23.10.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Matkailun ja saarten sijainnin vaikutuksesta myös logistiikka, liikenne ja varastopalvelut tuottivat vuonna 2010 noin 17,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkishallinnon, turvallisuuden ja sosiaalipalveluiden osuus oli 16,5 prosenttia, kalastuksen ja maanviljelyn 12,9 prosenttia, kaupan 10,3 prosenttia ja rakennusalan 10,1 prosenttia.<ref>''Plan Galápagos'', s. 87.</ref>

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Galápagossaarilla asui työikäisiä noin 17&nbsp;000 eli 67,9 prosenttia saarten koko väestöstä. Heistä 73,2 prosenttia oli aktiivisesti työelämässä. Lopuista suurin osa opiskeli tai hoiti kotitaloutta. Työttömiä oli neljä prosenttia.<ref>''Plan Galápagos'', s. 85.</ref>

=== Matkailu ===
[[Tiedosto:Excursion to a lagoon on the N side of Isla Santa Fe - our home for eight days, Xavier III (16483554157).jpg|thumb|Matkailualus Santa Fen pohjoispuolella.]]
Galápagossaarilla vieraili vuonna 2015 yhteensä 224&nbsp;755 matkailijaa. Vuodesta 1979 matkailijoiden määrä oli 19-kertaistunut.<ref name="toralgranda7">Toral-Granda et al, s. 7.</ref> Vuosien 2007–2015 aikana matkailijoiden määrä kasvoi keskimäärin 3,72 prosenttia vuodessa. Se on enemmän kuin maailmanlaajuinen kasvuprosentti, mutta pienempi kuin koko Ecuadorissa. Monien eteläamerikkalaisten matkailukohteiden vierailijamäärät ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet suurin piirtein samaa tahtia kuin Galápagossaarilla.<ref>Izurieta, Juan Carlos: ”Behavior and trends in tourism in Galapagos between 2007 and 2015”. Teoksessa: {{Kirjaviite| Nimeke = Galapagos Report 2015–2016| Sivu = 83| Vuosi = 2017| Julkaisupaikka = Puerto Ayora, Galápagos, Ecuador| Julkaisija = GNPD, GCREG, CDF and GC| www = https://www.galapagos.org/wp-content/uploads/2017/12/3-GR-2015-16-Tourism-section.pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 5.12.2018}} {{Wayback|1=https://www.galapagos.org/wp-content/uploads/2017/12/3-GR-2015-16-Tourism-section.pdf |päiväys=20181206002059 }}</ref>

Matkailijat ovat 2000-luvulla tulleet entistä enemmän myös maihin. Vuonna 2010 ensimmäisen kerran suurin osa matkustajista yöpyi risteilyalusten sijasta maissa. Turisteja tuli vuonna 2014 yhteensä 158 maasta. Suurin osa matkailijoista saapui Ecuadorista. Seuraaksi eniten heitä tuli Yhdysvalloista, Britanniasta, Saksasta ja Kanadasta.<ref name="toralgranda7"/>

=== Maatalous ja kalastus ===
Maanviljely on Galápagossaarilla ongelmallista, sillä suurin osa maa-alasta on suojeltua. Maa-alasta on hyödynnettävissä taloudellisesti vain 3,3 prosenttia, ja sekin jakautuu kaupunki- ja maaseutualueisiin. Maaseuduksi määritellyillä alueilla viljellään maata ja kasvatetaan karjaa.<ref>''Plan Galápagos'', s. 96.</ref> Saarten maaperä on ravinteikasta, ja maaseutualueilla maatalous onnistuu hyvin. Maataloutta vaikeuttaa kuitenkin veden heikko saatavuus.<ref name="boletin">{{Verkkoviite | Osoite = http://sipa.agricultura.gob.ec/boletines/territoriales/agricola-integral/2018/galapagos/boletin_zonal_galapagos_agosto_2018.pdf| Nimeke = Breve descripción zona agrícola de Galápagos| Ajankohta = 2018| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = Ministerio de agricultura y ganadería| Viitattu = 3.11.2018| Kieli = {{es}}}}</ref>

Vuoden 2014 tilastojen perusteella maata on maatalouskäytössä 190 neliökilometriä. Ala on pienentynyt vuodesta 2000, jolloin se oli 234 neliökilometriä. Samaan aikaan maatalousyksiköiden määrä on kasvanut, joten myös niiden keskimääräinen koko on pienentynyt.<ref>''Plan Galápagos'', s. 97–98.</ref> Vuoden 2015 tilastojen mukaan maataloudessa työskenteli kuusi prosenttia työvoimasta.<ref>Granda León, s. 63.</ref>

Kahvi oli vuonna 2014 selvästi suurimmalla pinta-alalla viljellyin kasvi, ja sen jälkeen tulivat [[banaanit]], [[maissi]] ja [[maniokki]].<ref name="boletin"/> Kahvi on myös ainoa maataloustuote, jota viedään saarilta ulkomaille.<ref>Granda León, s. 65.</ref> Tärkeimmät [[karjatalous]]tuotteet ovat maito, [[naudanliha]], [[kananliha]] ja [[kananmuna]]t.<ref>Granda León, s. 64.</ref>

Kalastus on yksi vanhimmista Galápagossaarilla harjoitetuista talouden aloista. Galápagosin merensuojelualueen perustamisen yhteydessä vuonna 1998 laajamittainen kalastus kiellettiin, mutta niin sanottu ”artesaanikalastus” sallittiin tietyillä rannikkoalueilla. Vuonna 2017 saarilla oli yli 1&nbsp;200 kalastuslupaa, mutta lupaa hyödynsi vain noin 400 kalastajaa. [[Merimakkara|Merimakkaroita]] pyydystettiin runsaasti 2000-luvun alussa, mutta niiden pyynti romahti 2000-vuosikymmenen jälkipuoliskolla.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.darwinfoundation.org/en/blog-articles/232-tackling-the-biggest-challenge-for-conservation-in-galapagos-legal-small-scale-fisheries| Nimeke = Tackling the Biggest Challenge for Conservation in Galapagos: Legal Small-Scale Fisheries| Tekijä = Marín, Jose| Ajankohta = 30.5.2017| Julkaisija = Charles Darwin Foundation| Viitattu = 23.11.2018| Kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20181124054959/https://www.darwinfoundation.org/en/blog-articles/232-tackling-the-biggest-challenge-for-conservation-in-galapagos-legal-small-scale-fisheries| arkistoitu = 24.11.2018}}</ref>

=== Liikenne ===
[[Tiedosto:Lonely_road_(3837347711).jpg|thumb|upright|Tie Galápagosin maaseudulla.]]
Ecuadorin liikenneministeriön mukaan Galápagossaarilla on teitä 376,11 kilometriä. Pääsaarten tärkeimmät tiet kulkevat lentoasemille ja matkustajasatamiin.<ref>''Plan Galápagos'', s. 128.</ref> Vuonna 2013 saarille oli rekisteröity 2&nbsp;513 moottoriajoneuvoa. Bussiliikennettä ei juurikaan ole, ja bussit tekevät yleensä vain ajoittaisia matkailukierroksia. Sen sijaan taksiliikennettä on jonkin verran.<ref>''Plan Galápagos'', s. 131.</ref>

Galápagossaarten tärkein yhteys muualle maailmaan on lentoliikenne, johon myös matkailu isolta osaltaan tukeutuu.<ref name="plan132">''Plan Galápagos'', s. 132.</ref> Päälentoasema on [[Baltra]]n saarella sijaitseva [[Seymourin lentoasema]], joka on rakennettu Yhdysvaltain vanhan sotilaskentän pohjalle. Lentoasemaa käyttää noin 1&nbsp;200 matkustajaa vuorokaudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yourescapetoecuador.com/news/worlds-first-green-airport-fully-operational-at-baltra-galapagos-islands/ | Nimeke = World’s First “Green” Airport Fully Operational at Baltra, Galapagos Islands | Tekijä = Doug Morgan | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Your escape to Ecuador | Viitattu = 14.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160303215734/http://yourescapetoecuador.com/news/worlds-first-green-airport-fully-operational-at-baltra-galapagos-islands/ | arkistoitu = 3.3.2016 }}</ref> [[San Cristóbalin lentoasema]] on pienempi, mutta sieltäkin on lentoyhteyksiä mantereelle. Isabelalla on lentoasema, jota käytetään saarten välisessä liikenteessä.<ref name="plan132"/>

=== Energia ===
Vuoden 2014 tilastojen mukaan noin 79 prosenttia sähköstä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla. Loput 21 prosenttia tuli uusiutuvista energialähteistä, kuten tuulesta, auringosta ja mäntyöljystä.<ref>''Plan Galápagos'', s. 140–141.</ref>

=== Jätehuolto ===
Syrjäisellä saaristolla jätehuolto on ongelmallista. Galápagossaarille perustettiin vuonna 2006 itsenäinen jätehuoltoa edistävä organisaatio, joka on pyrkinyt organisoimaan tehokkaampaa [[Jäte|jätteiden]] keräystä, [[kierrätys]]tä ja [[ongelmajäte|ongelmajätteiden]] keräystä. Jätehuollon kehittymisestä huolimatta saarilla on edelleen ongelmana muun muassa jätteiden jättäminen rannoille ja tyhjille tonteille. Galápagossaarilla tuotettiin vuonna 2015 noin 324 kiloa kiinteää jätettä asukasta kohden.<ref>''Plan Galápagos'', s. 81.</ref>

== Väestö ==
=== Väestöjakauma ===
Vuonna 2015 tehdyn väestönlaskennan mukaan Galápagossaarilla oli 25&nbsp;244 asukasta.<ref name="Análisis11">Análisis de resultados definitivos Censo de Población y Vivienda Galápagos 2015, s. 11.</ref> Ecuadorin tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2017 saarilla oli 30&nbsp;890 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecuadorencifras.gob.ec/documentos/web-inec/Poblacion_y_Demografia/Proyecciones_Poblacionales/PROYECCION_PROVINCIAS_SEXOS_Y_AREAS_2010_2020.xlsx| Nimeke = Proyección provincias, Sexos y Áreas 2010-2020| Tiedostomuoto = xlsx| Julkaisija = Instituto Nacional de Estadística y Censos| Viitattu = 24.6.2018 | Kieli = {{es}}}}</ref> Vuoden 2015 väestönlaskennassa asukkaista 85,2 prosenttia ilmoitti olevansa [[Mestitsi|mestitsejä]], 8,1 prosenttia intiaaneja, 2,8 prosenttia afroecuadorilaisia ja 2,6 prosenttia valkoihoisia.<ref>Análisis de resultados definitivos Censo de Población y Vivienda Galápagos 2015, s. 19.</ref>

Noin kaksi kolmasosaa Galápagossaarten asukkaista on syntynyt muualla. Osuus on pysynyt melko samana vuosien 1990, 2001 ja 2010 väestönlaskennoissa.<ref>''Plan Galápagos'', s. 111.</ref> Useimmat muualta tulleet ovat muuttaneet sinne taloudellisista syistä. Väestönkasvu on ollut 1970-luvulta asti paljon nopeampaa kuin Ecuadorin manneralueella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/people-today/ | Nimeke = People Today | Tekijä =  | Ajankohta =  | Julkaisu = Galapagos Conservancy | Viitattu = 14.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160510113058/http://www.galapagos.org/about_galapagos/about-galapagos/people-today/ | arkistoitu = 10.5.2016 }}</ref> Vielä vuoden 1974 väestönlaskennassa saarilla oli 4&nbsp;037 asukasta.<ref name="fpg2">Fascículo provincial Galápagos, s. 2.</ref> Vuosina 1982–1990 väestö kasvoi peräti 5,5 prosenttia ja vuosina 1990–2001 6,4 prosenttia. Sen jälkeen kasvu on tasaantunut, ja vuoden 2015 tilastojen mukaan väestönkasvu oli 1,8 prosenttia.<ref name="Análisis11"/> Matkailu on vaikuttanut väestönkasvuun erityisesti 1970-luvun lopun jälkeen. Sitä ennen saarille tuli asukkaita kahdessa aallossa: 1950-luvulla mantereella [[Tungurahua (maakunta)|Tungurahuan maakunnassa]] sattuneen maanjäristyksen jälkeen ja 1970-luvun alussa [[Loja (maakunta)|Lojan maakunnan]] kuivuuden takia.<ref>Toral-Granda et al, s. 5.</ref>

Asukasluvultaan Galápagossaarten suurin kantoni on [[Santa Cruzin kantoni]], jossa oli vuonna 2015 yli 15&nbsp;700 asukasta. [[San Cristóbalin kantoni]]ssa oli alle 7&nbsp;200 asukasta ja [[Isabelan kantoni]]ssa yli 2&nbsp;300 asukasta. Suurin kaupunki oli [[Puerto Ayora]], jossa asui 46,8 prosenttia saarten asukkaista. [[Puerto Baquerizo Moreno]]ssa oli 26,0 prosenttia asukkaista.<ref >Análisis de resultados definitivos Censo de Población y Vivienda Galápagos 2015, s. 12.</ref>

Galápagossaaren asukkaille on varattu kolme prosenttia saarten pinta-alasta. Loppu kuuluu kansallispuistoon. Ihmisten käyttöön tarkoitettu alue on jaettu vyöhykkeisiin käyttötarkoituksensa mukaan. Jokaisella asuinalueella on vyöhykkeet kaupunkiasutukselle, maataloudelle ja karjataloudelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discoveringgalapagos.org.uk/discover/sustainable-development/a-sustainable-galapagos/population-growth-zoning/| Nimeke = A Sustainable Galapagos 1/5: Population Growth and Land Zoning| Julkaisu = Discovering Galapagos| Ajankohta = 2018| Julkaisija = Galapagos Conservation Trust | Viitattu = 16.10.2018| Kieli = {{en}}}}</ref>
Asutus on keskittynyt kaupunkivyöhykkeille, sillä maaseudulla asui vuonna 2015 vain 18,6 prosenttia väestöstä.<ref>Análisis de resultados definitivos Censo de Población y Vivienda Galápagos 2015, s. 13.</ref>

=== Terveys ===
[[Tiedosto:PtoAyoraHosp.jpg|thumb|Sairaala Puerto Ayorassa.]]
Galápagossaarilla on kaksi sairaalaa, toinen on San Cristóbalilla ja toinen Santa Cruzilla. Lisäksi saarilla on pienempiä terveyskeskuksia. Saarten keskussairaala on Puerto Baquerizo Morenon kaupungissa sijaitseva Oscar Jandlin sairaala. Kahden ambulanssin ja kahden helikopterin lisäksi sairaankuljetuksessa on erikoislentokone, jolla järjestetään hätäkuljetuksia Manner-Ecuadoriin.<ref>''Plan Galápagos'', s. 113.</ref>

Saarelaisten terveystilanteesta on vähän yleistä tutkimusta, mutta vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa yleisimpiä terveysongelmia olivat erilaiset yleiset infektiosairaudet, ruokavaliosta aiheutuva korkea verenpaine ja [[diabetes]] sekä [[Syöpä|syövät]] ja mielenterveyden ongelmat. Peräti 75,9 prosenttia asukkaista on [[ylipaino]]isia, kun koko Ecuadorin asukkaista vastaava luku on 62,8.<ref>''Plan Galápagos'', s. 114.</ref>

=== Koulutus ===
Galápagossaarilla oli vuoden 2015 tilastojen mukaan 23 koulua [[esikoulu]]ista [[Toisen asteen oppilaitos|toisen asteen oppilaitoksiin]], ja niissä oli noin 7&nbsp;500 oppilasta.<ref>''Plan Galápagos'', s. 115.</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.galapagos.org/wp-content/uploads/2012/04/socio3-current-education-status.pdf| Nimeke = The Current Status of the Educational System in Galapagos| Tekijä = Mendieta, Marcela & Falconí, Kory| Julkaisu = Galapagos Report 2007–2008| Julkaisija = Galapagos Conservancy| Viitattu = 5.12.2018| Kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20210227073234/http://www.galapagos.org/wp-content/uploads/2012/04/socio3-current-education-status.pdf| arkistoitu = 27.2.2021}}</ref>

Korkeakoulutusta saarilla tarjoavat [[Ecuadorin keskusyliopisto]] ja [[Ecuadorin kansainvälinen yliopisto]].<ref>''Plan Galápagos'', s. 116.</ref> Korkeakoulun käy noin 20 prosenttia toiselta asteelta valmistuneista. Eniten korkeakouluopiskelijoita suuntautuu matkailu- tai kasvatusaloille. Saarilla on sen sijaan puute mekaniikan, sähkötekniikan ja rakennusalan osaajista.<ref>''Plan Galápagos'', s. 117.</ref>

==Lähteet==
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecuadorencifras.gob.ec/documentos/web-inec/Poblacion_y_Demografia/CPV_Galapagos_2015/Analisis_Galapagos%202015.pdf| Nimeke = Análisis de resultados definitivos Censo de Población y Vivienda Galápagos 2015| Tiedostomuoto =pdf| Julkaisija = INEC| Viitattu = 21.9.2018 | Kieli = {{es}}}}
* Granda León, M: ”Agricultural and livestock production in the Galapagos Islands: A comparative analysis of household consumption”. Teoksessa: {{Kirjaviite| Nimeke = Galapagos Report 2015–2016| Vuosi = 2017| Julkaisupaikka = Puerto Ayora, Galápagos, Ecuador| Julkaisija = GNPD, GCREG, CDF and GC| www = https://www.galapagos.org/wp-content/uploads/2017/12/2-GR-2015-16-Human-Systems-section.pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 5.12.2018| Kieli = {{en}}}} {{Wayback|1=https://www.galapagos.org/wp-content/uploads/2017/12/2-GR-2015-16-Human-Systems-section.pdf |päiväys=20181206001850 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Grove, Jack Stein & Lavenberg, Robert J.| Nimeke = The Fishes of the Galapagos Islands| Vuosi = 1997| Julkaisupaikka = Stanford, California| Julkaisija = Stanford University Press| Isbn = 0-8047-2289-7| www = https://books.google.fi/books?id=VUoAHt-Cf-IC| www-nimi = Google-kirjat| Viitattu = 25.6.2018}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Humphreys, Sara & Küffner, Stephan| Nimeke = The Rough Guide to Ecuador & the Galápagos Islands| Vuosi = 2016| Julkaisupaikka = London| Julkaisija = Rough Guides| Isbn = 978-0-24124-574-3 | Kieli = {{en}}}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Liu, Yanyun & Xie, Lian & Morrison, John M. & Kamykowski, Dan & Sweet, William V| Otsikko = Ocean Circulation and Water Mass Characteristics around the Galápagos Archipelago Simulated by a Multiscale Nested Ocean Circulation Model| Julkaisu = International Journal of Oceanography| Ajankohta = 2014| Vuosikerta = 2014| www = http://downloads.hindawi.com/archive/2014/198686.pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 23.10.2018 | Kieli = {{en}}}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Parent, Christine E. & Caccone, Adalgisa & Petren, Kenneth| Otsikko = Colonization and diversifivation of Galápagos terrestrial fauna: a phylogenetic and biogeographican synthesis| Julkaisu = Philosophican Transactions of the Royal Society B| Ajankohta = 2008| Vuosikerta = 363| Numero = 1508 | Julkaisija = The Royal Society| www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2607378/pdf/rstb20080118.pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 16.10.2018 | Kieli = {{en}}}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Pazmiño, Andrés & Serrao-Neumann, Silvia & Choy, Darryl Low| Otsikko = Towards Comprehensive Policy Integration for the Sustainability of Small Islands: A Landscape-Scale Planning Approach for the Galapagos Islands| Julkaisu = Sustanainability| Ajankohta = 2018| Vuosikerta = 10| Numero = 4 | Julkaisija = | www = https://www.mdpi.com/2071-1050/10/4/1228/pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 16.10.2018 | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Plan Galápagos| Vuosi = 2016| Julkaisupaikka = Puerto Baquerizo Moreno, Galápagos, Ecuador| Julkaisija = Consejo de Gobierno del Régimen Especial de Galápagos| Isbn = 978-9942-22-059-2| www = http://www.gobiernogalapagos.gob.ec/wp-content/uploads/downloads/2017/04/Plan-Galapagos-2015-2020_12.pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 25.6.2018 | Kieli = {{es}}}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Toral-Granda, et al| Otsikko = Alien species pathways to the Galapagos Islands, Ecuador| Julkaisu = Plos ONE| Ajankohta = 2018| Vuosikerta = 12| Numero = 9 | Julkaisija = | www = https://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371/journal.pone.0184379&type=printable| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 18.10.2018 | Kieli = {{en}}}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Galapagos}}
*[https://www.darwinfoundation.org/en/ Charles Darwin Foundation] {{en}}
*[https://www.galapagos.org Galapagos Conservancy] {{en}} {{es}}
*[http://www.galapagos.gob.ec Parque nacional Galápagos] {{es}}
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889731?page=10 Saatana tuli Eedeniin. Galapagos-saaren murhenäytelmä, Suomen Kuvalehti, 01.05.1936, nro 18, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]

{{coor title d|1|S|91|W|}}
{{Ecuadorin maakunnat}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:45 Etelä-Amerikka]]
[[Luokka:Galápagossaaret|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]