GSAT
GSAT in Intian avaruusjärjestön ISROn geostationaarisen kiertoradan tietoliikennesatelliittien perhe.
GSAT 1, 2 ja 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nimi | Laukaisuhetki | Raketti | Rata | Satelliitti | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|---|
| GSAT-1 | 18.4.2001 | GSLV | GEO 48° itäistä pituutta | I-2K | Venäläinen ylin vaihe sammui 12 sekuntia liian aikaisin (tavoit 710 sekuntia) ja satelliitti joutui liian matalalle radalle [1], josta se nousi omalla ajoaineella oikealle paikalleen.[2][3]. Toiminta-aika vähintään 3 vuotta. |
| GSAT-2 | 8.5.2003 | GSLV | GEO | I-2K | 4 C-kaistan transponderia, 1 Ku-kaistan transponderia, röntgemittalaite. |
| GSAT-3 | 20.9.2004 | GSLV | GEO 74° itäistä pituutta | I-2K | 6 C-kaistan transponderia, 6 Ku-kaistan transponderia. Käyttöaika noin 7 vuotta. |
GSAT 4 ja GSAT 5P menetettiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
GSAT-4 eli HealthSat oli teknologiakoe, joka laukaistiin 15. huhtikuuta 2010 intialaisella GSLV-kantoraketilla geostationaariselle kiertoradalle. Kantoraketin rakettimoottorit käyttivät ensi kertaa intialaista teknologiaa kryogeenivaiheissa, aiemmin teknologia on ollut venäläistä alkuperää. Satelliitti ei saavuttanut kiertorataa vaan syöksyi mereen kolmannessa rakettivaiheessa ilmenneen vian vuoksi. Rakettivaiheen Vernier-moottorit eivät käynnistyneet. Päämoottori toimi vain sekunnin ajan, minkä jälkeen polttoaineen syöttö polttoainepumpulle lakkasi.[4][5][6]
Siinä oli Ka- ja C-kaistan transponderit. Sen mukana oli tarkoitus testata uutta tietoliikenneväylää, siinä oli myös miniatyrisoidut gyroskoopit, Li-ion-paristot, 70 voltin käyttöjännite sekä ionipropulsio (Hall-ilmiöön perustuva).
Satelliitin oli tarkoitus kuljettaa L1 ja L5 taajuuskaistoilla lähettävät satelliittipaikannushyötykuormat Intian alueen GAGAN-paikannusjärjestelmää varten. Satelliitti oli myös lämpö- ja rakennesuunnittelun testialusta. Sen paino on 2 180 kg ja sen sähköteho on 276 W. Sen jännite on 70 V, kun usein satelliiteissa käytetään 28 Voltin jännitetä.
Sen piti kuljettaa myös israelilaista TAUVEX-2 (Tel Aviv University Ultra Violet Explorer) tiedeinstrumenttia, jonka piti lentää 1990-luvulla venäläisellä Spectrum-X-Gamma-tiedesatelliittilla. Laitteessa on kolme UV-kaistan teleskooppia pyörivällä alustalla, jolloin se voi tehdä skannaavan mittauksen 1400-3200 Ångströmin aallonpituudella. TAUVEX-2-laitteen piti toimia pyöritysalustalla, joka voi aikaansaada satelliitin suuntausvirheen. Satelliitin massan kasvaessa tämä tiedelaite jätettiin pois vuoden 2010 alussa - se lentänee ilmeisesti jollakin tulevalla matalalla kiertoradalla toimivalla intialaisella satelliitilla. GSAT-5P tuhoutui 25.12.2010 GSLV-kantoraketin räjähdettyä.
Tulevia GSAT-satelliitteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nimi | Laukaisuajankohta | Raketti | Rata | Satelliitti | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|---|
| GSAT-5 | suunnitteilla | GSLV | GEO | I-2K | 2250 kg painava INSAT-4D-satelliitti - 18 C-kaistan transponderia. |
| GSAT-6 | suunnitteilla | GSLV | GEO | I-2K | 2132 kg painava satelliitti, INSAT-4E. 20 transponderia. Toiminta-aiaka 12 vuotta. |
| GSAT-7 eli INSAT 4F | suunnitteilla | GSLV | GEO | I-2K | NSAT-4F - C-, S-, Ku- ja UHF-kaistojen Band Transponder. |
| GSAT-8 eli INSAT 4G | vuonna 2011 | Ariane 5 ECA | GEO | I-3K | 18 Ku-kaistan transponderia, 2 BSS-transponderia, GAGAGN[7] |
| GSAT-12 | 15.7.2011 suunnitteilla [8] | PSLV C-17 | I-1K | ||
| GSAT-14 | maaliskuu 2012[9] | GSLV |
GSAT-11 valmistuu vuonna 2011. Se painaa 4,5 tonnia ollen kaksi kertaa painavampi kuin aiemmat GSAT-satelliitit. Se laukaistaan vuoden 2011 puolivälissä GSLV III-kantoraketilla. Satelliittiin tulee 40 Ka/Ku-kaistan transponderia.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Guenther's Space Pagelähde tarkemmin?
- ↑ http://www.spaceandtech.com/digest/sd2001-17/sd2001-17-001.shtml (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.tbs-satellite.com/tse/online/sat_gsat_1.html
- ↑ http://space.skyrocket.de/index_frame.htm?http://www.skyrocket.de/space/doc_sdat/gsat-1.htm
- ↑ GSLV mission: Scientists say cryogenic engine had ignited Sify.
- ↑ India's indigenous GSLV D3 rocket fails in mission 15 April 2010. The Hindu. Arkistoitu 18 huhtikuu 2010. Viitattu 15 April 2010.
- ↑ Why didn't the cryogenic engine ignite? 17 April 2010. The Hindu. Arkistoitu 19 huhtikuu 2010. Viitattu 17 April 2010.
- ↑ http://space.skyrocket.de/doc_sdat/insat-4g.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Gunter's Space Page, Insat 4G (GSat 8), 2011-04-01
- ↑ http://zeenews.india.com/news/sci-tech/isro-to-flight-test-homegrown-rocket-gslv-d5_713543.html[vanhentunut linkki]
- ↑ http://ibnlive.in.com/generalnewsfeed/news/no-design-deficiency-in-gslv-says-failure-analysis-committee/709650.html/index.html[vanhentunut linkki]