Friesoythe
| Friesoythe | |
|---|---|
 Friesoythen keskusta |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Friesoythe |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Ala-Saksi |
| Piirikunta | Cloppenburg |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 247,1 km² |
| Korkeus | 6 m |
| Väkiluku (2018) | 22 456 |
| – Väestötiheys | 91 as./km² |
| Postinumero | 26169 |
| Suuntanumero(t) | 04491, 04405, 04493, 04496, 04497 |
Friesoythe on kaupunki Cloppenburgin piirikunnassa Ala-Saksin osavaltiossa luoteisessa Saksassa. Metallintyöstöllä on pitkät perinteet Friesoythessa, ja kaupungista käytetään lisänimeä Eisenstadt eli Rautakaupunki.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Friesoythe sijaitsee Pohjois-Saksan alangolla noin 27 kilometriä Oldenburgista lounaaseen ja noin 60 kilometriä Bremenistä länteen. Etäisyys Hampurista on noin 150 kilometriä lounaaseen.[1]
Aivan kaakossa Friesoythe rajoittuu Thülsfelder Talsperre -järveen, jonka pinta-ala on 1,7 neliökilometriä. Friesoythen alueella virtaa Soestejoki, joka on Emsin 72-kilometrinen sivujoki.
Friesoythe on verraten harvaanasuttu. Se muodostettiin vuonna 1974, kun maalaiskunnat Altenoythe, Gehlenberg, Markhausen, Neuscharrel ja Neuvrees liitettiin Friesoythen kaupunkiin. Friesoythen väestökeskittymä on kaupungin keski- ja koillisosassa, jossa kantakaupunki Friesoythe ja Altenoythe ovat kasvaneet lähes kiinni toisiinsa. Muut entiset kuntakeskukset sijaitsevat kaupungin länsi- ja eteläosassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tecklenburgin kreivit perustivat Soesten varrelle linnoituksen ja markkinapaikan 1200-luvulla. Ensimmäinen asiakirjamaininta Friesoythesta on päivätty 13. syyskuuta 1308. Aikakirjojen mukaan Friesoythe oli jo tuolloin varsin elinvoimainen paikkakunta, jonka merkkimiehiä oli muun muassa Heinrich Totting von Oytha. Münster ja Osnabrück anastivat vallan tecklenburgilaisilta. Vanha linnoitus tuhottiin ja nykyisin sen paikalla seisoo raatihuone. Linnoituksen olemassaolosta muistuttaa muutama paikannimi, kuten Burggarten. Friesoythe pysyi Münsterin valtapiirissä aina vuoteen 1802 ja valtauskontona oli katolilaisuus. Oldenburgilainen kausi alkoi 1803 ja Friesoythesta tehtiin käräjäkaupunki 1858. Toisen maailmansodan aikana huhtikuussa 1945 Friesoythe koki laajaa pommitustuhoa, josta on muistomerkki Wasserstraßella vanhan raatihuoneen takana. Sodan jälkeen Friesoythesta kehittyi paikallisesti merkittävä talouden ja kulttuurielämän keskus.[2]
Friesoythen historiallisia rakennuksia ovat muun muassa keskiaikainen kirkko St.-Vitus-Kirche Altenoythessa ja St. Marien -kirkko. Friesoytheen avattiin Postimuseo - Postgeschichtliches Museum Friesoythe - vuonna 1988.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Friesoythe kuuluu The Ring of European Cities of Iron Works -yhdistykseen, jonka muita jäseniä ovat muun muassa Alankomaiden Oude IJsselstreek, Sisilian Acireale, Ukrainan Donezk ja Ivano-Frankivsk sekä Suomen Mynämäki.[3] Tärkeimmät elinkeinot ovat kaupankäynti ja muut palvelut sekä käsityöläisyys ja valmistava teollisuus. Oppilaitokset työllistävät huomattavasti.[4]
Friesoythen tärkein maantie on luoteisimman Saksan halki kulkeva Bundesstraße 72. Moottoritie BAB 1 kulkee etäämpänä kaupungin itäpuolitse. Muita lähiseudun moottoriteitä ovat BAB 28, BAB 29 ja BAB 31.
Lähteet ja viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Entfernung von Friesoythe nach_ Luftlinie.org. Viitattu 2.5.2020.
- ↑ Aus der Geschichte Friesoythe.de. Stadt Friesoythe. Viitattu 2.5.2020.
- ↑ The Ring of the European Cities of Iron Works Ironcities.eu. Ring of European Cities of Iron Work. Viitattu 2.5.2020.
- ↑ Wirtschaft + Wohnen Friesoythe.de. Stadt Friesoythe. Viitattu 2.5.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
