Fridolf Leonard Maexmontan
Fridolf Leonard Maexmontan (2. heinäkuuta 1821 Turku – 1. joulukuuta 1901 Helsinki) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen jalkaväenkenraali.[1]
Maexmontanin vanhemmat olivat kauppias, tilanomistaja Jakob Johan Maexmontan ja Carolina Sofia Tjäder ja puoliso vuodesta 1853 Louise Adolfina Plantin. Heidän poikansa Nikolaj Mexmontan yleni kenraalimajuriksi Suomen armeijassa. Fridolf Leonard Maexmontan tuli aliupseeriksi 9. suomenmaalaiseen linjapataljoonaan vuonna 1839. Aliluutnantiksi hänet ylennettiin 1845 ja luutnantiksi 1847. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin palvelukseen 6. Libaun, H.K.K. Preussin Prinssi Karlin jalkaväkirykmentin reservipataljoonaan. Alikapteeniksi Maexmontan yleni 1849, seuraavana vuonna hänet määrättiin luutnanttina kouluttajaksi Henkivartioväen Liettuan rykmenttiin, ylennettiin alikapteeniksi 1854, kapteeniksi 1855 ja everstiksi 1861. Rykmentissään hän toimi sekä komppanianpäällikkönä että pataljoonankomentajana. Vuonna 1862 Maexmontan siirrettiin pataljoonankomentajaksi Henkivartioväen Hatsinan jalkaväkirykmenttiin ja komennettiin sieltä 1864 erityistehtäviin Suomen sotilaspiirin viraston Suomen sotaväen jaoston päällikön esikuntaan. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin 38. Tobolskin jalkaväkirykmentin komentajaksi Siperiaan. Vuonna 1870 hänet määrättiin 5. tarkk’ampujaprikaatin vt. komentajaksi ja vakinaistettiin tehtävään seuraavana vuonna kenraalimajuriksi ylennettynä. Vuonna 1882 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi, eron sotapalveluksesta hän sai jalkaväenkenraalina helmikuussa 1891.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Fridolf Leonard Maexmontan Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 15.3.2020)
|
