Fotodiodi
Fotodiodi on valolle herkkä diodi, joka muuntaa valon sähköiseksi signaaliksi.[1] Pimeässä se toimii tavallisen diodin tapaan, mutta valon vaikutuksesta se johtaa myös estosuuntaisena.
Estosuuntaan esijännitetyn puolijohdediodin pn-liitosrajapinta on tyhjä varauksenkuljettajista. Niinpä diodin läpi ei juuri kulje virtaa. Jos tähän puolijohteen tyhjennysalueeseen tulee valokvantti, joka absorboituu ja käyttää energiansa elektronin nostamiseen valenssivyöltä johtavuusvyöhön, syntyy vapaa varauksenkuljettaja, joka aiheuttaa sähkövirran diodin läpi. Näin diodin vuotovirta on suoraan verrannollinen valon fotonivuohon (intensiteettiin).
Jos diodin yli ei ole esijännitettä, synnyttävät valon generoimat varauksenkuljettajat diodin napoihin jännitteen. Diodin p-puoli (anodi) on positiivinen napa. Tällä tavoin käytettyä diodia kutsutaan myös valokennoksi tai aurinkoparistoksi.
Kaikki PN-liitokset ovat luonnostaan herkkiä valon vaikutukselle, mutta fotodiodeissa on järjestetty valon esteetön pääsy puolijohdepinnalle pienen linssin kautta, joka keskittää valon rajapintaan.
Fotodiodeista käytetään myös nimitystä valodiodi,[2] mutta tätä nimitystä käytetään toisinaan arkisesti myös ledeistä (engl. Light Emiting Diode) eli hohtodiodeista, eli valoa emittoivista diodeista.
Fotodiodeja voidaan käyttää esimerkiksi havaitsemaan savua optisissa palovaroittimissa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Juha Aaltonen, Seppo Kousa & Jyrki Stor-Pellinen: Elektroniikan perusteet, s. 68. Limes ry, 1999. ISBN 9517451822.
- ↑ Valodiodi Tepa termipankki. 2.2.2022. Viitattu 15.3.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fotodiodi Wikimedia Commonsissa
