Finkenwärder
Finkenwärder oli saksalainen troolari, jonka kotisatama oli Hampuri. Alus oli tyypillinen syvänmeren kalastusalus, jonka pituus oli noin 35 metriä, leveys noin 6,5 metriä ja syväys 3,6 metriä. Voimanlähteenä sillä oli höyrykone. Alus upposi Selkämerellä pirtulastissa lähellä Yttergrundin majakkaa 31. tammikuuta 1925.
Alus oli ottanut 34 000 litran sprii- ja väkijuomalastin Hampurista eräältä väkijuomia välittävältä yhtiöltä, ja suuntasi virallisten tietojen mukaan päällikkö Herman Heinen komennossa Danzigin kautta Sundsvalliin. Todellisuudessa alus oli matkalla Pohjanlahden rannikolle Luvian ulkopuolelle, josta alkaen aluksen oli tarkoitus käydä pirtukauppaa matkallaan kohti pohjoista. Väkijuomien myynnistä vastasivat herra Forss sekä laivan taloudenhoitaja Jaenicke.
27. tammikuuta 1925 laiva laski ankkurin Pietarinkarin kupeeseen Luvian edustalle, ja herra Forss poistui alukselta hankkimaan tilauksia mantereelta. Muutamassa päivässä laivalta myytiin kaikkiaan 250 kanisteria pirtua sekä muutamia väkijuomalaatikoita paikalla käyneiden neljän kalastusveneen miehistölle. Alus jatkoi matkaansa 31. tammikuuta kello yhdentoista aikaan aamulla, ja suuntasi kohti Siipyytä, josta Forssin oli määrä astua uudelleen laivaan. Alus kuitenkin ajoi täydellä höyryllä karille Hiidensillan matalikolla noin neljän aikaan iltapäivällä. Matalikkoa ei ollut merkitty Saksan Amiraliteetin merikarttoihin. Vesi laivan ruumassa nousi nopeasti, ja noin tuntia myöhemmin päällikkö miehistöineen jätti laivan ja suuntasi pelastusveneellä kohti Yttergrundin majakkaa, jonne he saapuivat puoli yhdeksän aikaan illalla.
Majakanvartijat majoittivat haaksirikkoiset ja tiedustelivat näiltä laivan lastia. Kun vastausta ei saatu, kävi majakkamestari Molander itse hylyllä seuraavana päivänä. Tuolloin alus oli jo pahasti kallellaan ja puolet sen kannesta oli veden alla. Hytit ja konehuone olivat veden peitossa. Molander palasi majakalle mukanaan 52 kanisteria spriitä. Merenkäynti muuttui ankaraksi, ja lopulta 6. helmikuuta alus hajosi ja vajosi merenpohjaan. Laivan lastina olleet 3 000 pirtukanisteria ajelehtivat lounaistuulen ajamina kohti rannikkoa. Tullilaitoksen alukset pelastivat merestä ja rannoilta noin tuhat kanisteria, mutta loput jäivät kadoksiin. Laivan päällikkö sekä taloudenhoitaja saivat suuret sakot salakuljetuksesta. Myynnistä saadut rahat, alkoholi sekä hylky varusteineen julistettiin menetetyksi valtiolle.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pirtulaiva Finkenwärder (Arkistoitu – Internet Archive). Seppo Salonen: Merihistoriaa Salosen tapaan. Viitattu 31.1.2014