Fasilitointi (organisaatio)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fasilitointi tarkoittaa yhteistoiminnan ja ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. Fasilitointi sanan alkuperä on latinankielen sanassa 'facil', joka tarkoittaa helppoa. Fasilitointi tarkoittaa suppeassa merkityksessä kokousten suunnittelua ja johtamista. Fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. Fasilitaattori "opettaa kalastamaan", eli hän auttaa ihmisiä tekemään sen itse. Kun fasilitoiva johtaja johtaa ihmisiä ihmiset toteavat: "me teimme sen itse!"

Fasilitaattori ei ota kantaa sisältöön vaan auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitoinnissa siis erotetaan kokouksen prosessi ja sisältö.

  • Sisältö = kokouksen ideat, ehdotukset ja päätökset
  • Prosessi = miten ihmiset työskentelevät yhdessä

Fasilitoinnin koulukuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fasilitointia voi tarkastella eri näkökulmista, jotka vastakkaisuudestaan huolimatta eivät ole toisiaan poissulkevia. Mitä näkökulmaa kannattaa soveltaa riippuu tilanteesta. Monimutkaisten, laajojen ja ennalta arvaamattomien tilanteiden fasilitointiin soveltuu systeeminen fasilitointi. Ennustettavien, helposti rajattavien, selkeiden kokonaisuuksien fasilitointiin systemaattinen fasilitointi vuorostaan voi olla sopivampi.

Fasilitoinnin periaatteita (systemaattinen koulukunta)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fasilitaattorilla on fasilitointivastuu.
  • Fasilitaattori on sisällön suhteen neutraali.
  • Fasilitaattori on tulosorientoitunut.
  • Fasilitaattori suunnittelee ennen kuin tekee.
  • Fasilitaattori käyttää tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä ja työkaluja.
  • Fasilitaattori ymmärtää mikä edistää ryhmän ja yksilöiden työskentelyä.
  • Fasilitaattori edistää osallistumista.
  • Fasilitaattori innostaa ja motivoi.
  • Fasilitaattori ohjaa päätöksentekoa.
  • Fasilitaattori varmistaa tulosten tallentamisen.
  • Fasilitaattori hallinnoi tilaa ja tunnelmaa tapahtumissa.
  • Fasilitaattori hallitsee konflikteja ja erilaisuutta.
  • Fasilitaattori antaa ja pyytää palautetta.
  • Fasilitaattori ymmärtää fasilitaattorin roolin ja tehtävän.

Fasilitoinnin periaatteita (systeeminen koulukunta)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fasilitaattori ei ole yksin vastuussa prosessista. Fasilitointivastuu voi olla jaettua tai hajautettua ja osallistujat voivat vaikuttaa prosessiin.
  • Fasilitaattori keskittyy prosessiin, mutta tiedostaa oman vaikutuksensa eikä välttämättä ole sisältöneutraali.
  • Fasilitaattori tukee tulosorientoituneisuutta ja voi omata sisältöön ja prosessiin liittyviä tulostavoitteita.
  • Fasilitaattori tiedostaa kompleksisuuden ja hyväksyy epävarmuuden. Fasilitaattori ei yritäkään suunnitella kaikkea ennalta vaan on varautunut toimimaan tilanteen mukaan.
  • Fasilitaattorin työskentely ei ole menetelmä- ja työkaluriippuvaista.
  • Fasilitaattori pyrkii ymmärtämään mikä edistää ryhmän ja yksilöiden työskentelyä, mutta viime kädessä ihmiset itse valitsevat mikä heille parhaiten sopii.
  • Fasilitaattori ei edistä osallistumista itsetarkoituksena vaan ymmärtää, että mahdollisuus vaikuttaa ja vaikuttua on keskeistä.
  • Fasilitaattorin tehtävä ei ole innostaa tai motivoida, vaan ylläpitää näitä mm. tukemalla merkityksellisyyttä, autonomiaa, ihmisten loistamista ja rikastavaa vuorovaikutusta.
  • Fasilitaattori auttaa tunnistamaan yhteisymmärryksen ja tukee tarvittaessa (konsensuslähtöistä) päätöksentekoprosessia.
  • Fasilitaattori auttaa tunnistamaan ja tallentamaan tulokset.
  • Fasilitaattori auttaa ihmisiä hallinnoimaan tilaa ja tunnelmaa tapahtumissa.
  • Fasilitaattori auttaa hallitsemaan konflikteja ja hyödyntämään erilaisuutta.
  • Fasilitaattori auttaa ihmisiä auttamaan toisiaan ja pyytämään apua.
  • Fasilitaattori ymmärtää ihmisten roolien ja tehtävien moninaisuutta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]