Faradayn induktiolaki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Faradayn lain mukaan virtasilmukkaan indusoituu jännite, kun silmukan läpi kulkeva magneettivuo muuttuu. Indusoituva jännite on suoraan verrannollinen magneettivuon muutosnopeuteen. Jännite indusoituu siten, että sen aikaansaama sähkövirta silmukassa pyrkii vastustamaan ulkoisen magneettikentän muutosta. Ilmiötä kuvaava yhtälö on [1][2]:

Faradayn lakia demonstroiva piirros


jossa on indusoitunut jännite ja on magneettivuon muutos ajan suhteen.



Faradayn lain mukaan siis muuttuva magneettikenttä indusoi sähkökentän, ja koska Ampère-Maxwellin lain mukaan muuttuva sähkökenttä indusoi magneettikentän, voidaan sähkömagneettisen säteilyn aaltoluonne ymmärtää Maxwellin yhtälöiden pohjalta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mansfield and O'Sullivan, Understanding Physics. Sons Wiley and Ltd, Wiley 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät, s. 145–149. Moniste 381. Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2.
  2. Young & Freedman: University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 1109. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindell, Ismo; Sihvola, Ari: Sähkömagneettinen kenttäteoria 1. Staattiset kentät. Helsinki: Otatieto, 2013. ISBN 978-951-672-354-2.