Félicité Genlis
| Félicité Genlis | |
|---|---|
Félicité Genlis |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Stéphanie Félicité Genlis, s. du Crest de Saint-Aubin |
| Syntynyt | 1746 Issy-l'Évêque |
| Kuollut | 1830 |
| Kansalaisuus | Ranska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ranska |
| Tuotannon kieli | ranska |
| Aikakausi | 1700-1800-luku |
| Pääteokset | Le théâtre d’éducation (1779) Veillées du château ou cours de morale à l’usage des enfants (1784) |
Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Stéphanie Félicité Genlis, s. du Crest de Saint-Aubin, kreivitär Genlis, (1746–1830) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti yli 140 teosta, joihin kuuluu muun muassa pedagogisia oppaita, romaaneja, näytelmiä, runoja, lastenkirjoja ja esseitä.[1] Hän kirjoitti esimerkiksi teokset Le théâtre d’éducation (1779), Adèle et Théodore (1782), Veillées du château ou cours de morale à l’usage des enfants (1784) ja La Femme auteur (1802). Hänen muistelmansa kertovat elämästä Ranskassa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Tuotteliaan kirjallisen uran lisäksi Genlis oli taitava harpisti.[2] Genlis vastusti Madame de Staëlia ja kuoli ankarana katolilaisena ja Voltairen hengen vastustajana. Henry Lapauze on julkaissut hänen kirjeitään kokoelmana Lettres inédites de M:me de Genlis à son fils adoptif Casimir Baecker (1902).[3] Genlis vaikutti aikanaan erityisesti pedagogian alalla ja kävi teoksillaan kiivasta keskustelua muun muassa Rousseaun kanssa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Martine Reid: Madame de Genlis dans le champ éditorial de son temps. Revue de la BNF, 2011, nro 39. Artikkelin verkkoversio. (ranskaksi)
- 1 2 Hannu Salmi, Leena Salmi: Madame de Genlis – valistuksen ja romantiikan pedagogi. Kasvatus & Aika, 1.3.2013, nro 1. ISSN 1797-2299 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Genlis, Stéphanie Félicité, Tietosanakirja osa 2, palsta 1403, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Félicité Genlis Wikimedia Commonsissa