Espanjan parlamenttivaalit 2023
 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
.jpg)
Espanjassa järjestettiin parlamenttivaalit 23. heinäkuuta 2023. Vaaleissa valittiin Espanjan edustajainhuoneen kaikki 350 jäsentä sekä 208 Espanjan senaatin 266 jäsenestä. Edelliset parlamenttivaalit järjestettiin 10. marraskuuta 2019.
Vuoden 2023 vaalien alla Espanjan pääministerinä toimi Espanjan sosialistisen työväenpuolueen johtaja Pedro Sánchez. Vaaleissa Kansanpuolue sai eniten ääniä ja edustajanpaikkoja, mutta yksikään puolue ei voittanut enemmistöä edustajainhuoneeseen.[1][2]
Äänioikeus ja ehdokasasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki täysi-ikäiset Espanjan kansalaiset, jotka on merkitty Espanjan väestötietojärjestelmään. Lain mukaan ketään ei saa pakottaa äänestämään.[3]
Vuonna 2022 voimaan astuneen lakimuutoksen nojalla ulkomailla asuvien espanjalaisten ei tarvitse enää erikseen anoa äänioikeutta henkilökohtaisesti ennen vaaleja. Nämä ns. kerjäläisäänet (esp. voto rogado) poistamalla äänestysaktiivisuus ulkomailla kasvoi.[4][5]
Ehdokkaaksi voivat lain mukaan asettua sellaiset henkilöt, jotka täyttävät seuraavat ehdot:[6]
- Äänioikeutettu kansalainen
- Saanut jonkin poliittisen puolueen, vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen (vähintään 500 henkilöä tai 0,1 % vaalipiirin äänestäjistä)
Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edustajainhuoneen vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Puolue | Äänimäärä | Ääniosuus | Edustajanpaikat | Paikkamäärän muutos |
|---|---|---|---|---|
| Kansanpuolue | 8 091 840 | 33,05 % | 137 |  48
|
| Espanjan sosialistinen työväenpuolue | 7 760 970 | 31,70 % | 121 | 1
|
| Vox | 3 033 744 | 12,39 % | 33 |  19
|
| Sumar | 3 014 006 | 12,31 % | 31 | 7
|
| Katalonian tasavaltalainen vasemmisto | 462 883 | 1,89 % | 7 | 6
|
| Junts per Catalunya | 392 634 | 1,60 % | 7 | 1
|
| EH Bildu | 333 362 | 1,36 % | 6 | 1
|
| Baskien kansallispuolue | 275 782 | 1,12 % | 5 | 1
|
| Muut | 1 117 313 | 4,56 % | 3 | 16
|
| Yhteensä | 24 482 534 | 100,00 % | 350 |  0
|
Äänestysaktiivisuus oli 70,40 % ( 4,17 %-yksikköä).[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Matilda Jokinen: Espanjan vaaleissa on pelkkiä häviäjiä, edessä vaikea hallituskuvio tai jopa uudet vaalit, Helsingin Sanomat, 24.7.2023, viitattu 24.7.2023.
- ↑ Laura Gozzi, Guy Hedgecoe ja Paul Kirby: Spain's conservatives miss out on all-out victory as left celebrates, BBC News, 24.7.2023, viitattu 24.7.2023.
- ↑ 23J: guía básica sobre las elecciones generales y el proceso electoral La Moncloa. 2023. Viitattu 25.7.2023. (espanjaksi)
- ↑ Sin voto rogado, creció la participación electoral de españoles residentes en Uruguay Swissinfo.ch. 22.7.2023. Viitattu 25.7.2023. (espanjaksi)
- ↑ Nueva ley que suprime el voto rogado Ministerio de Asuntos Exteriores, Unión Europea y Cooperación. 2023. Viitattu 25.7.2023. (espanjaksi)
- ↑ IPU PARLINE database: SPAIN (Congreso de los Diputados), Electoral system archive.ipu.org. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ General Elections 23J, Espanjan sisäministeriö, viitattu 24.7.2023.