Ernst Schnéevoigt
| Ernst Schnéevoigt | |
|---|---|
.jpg) Ernst Schnéevoigt |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1835 Tennstedt, Saksa |
| Kuollut | 1905 (69–70 vuotta) Tampere |
| Ammatti | kapellimestari, säveltäjä |
| Lapset | Georg Schnéevoigt |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ernst Bernhard Schnéevoigt (1835 Tennstedt, Saksa – 1905 Tampere) oli saksalaissyntyinen Suomeen muuttanut kapellimestari ja orkesterinjohtaja.[1]
Schnéevoigt hankki musiikkikoulutuksensa Saksassa. Hän saapui Helsinkiin vuonna 1860 ja toimi soittajana Filip von Schantzin orkesterissa siirtyen välillä vuodeksi Tukholmaan orkesterin muutettua sinne. Schnéevoigt palasi kuitenkin Suomeen ja oli 1860-luvulla soitonjohtajana Mikkelin ruotuväen pataljoonassa ennen muuttamistaan Viipuriin,[1] jossa hän johti orkesteritoimintaa vuosina 1869–1878.[2]
Tampereen Soitannollisen Seura perustettiin vuonna 1878, ja Schnéevoigt valittiin sen johtajaksi.[3] Suomen musiikkioppilaitos historiaa tutkineen Jukka Kuhan mukaan Tampereen orkesterin soittajat tulivat Schnéevoigtin mukana Viipurista. Hän toimi Tampereen Soitannollisen Seura vuoteen 1887 saakka. Sen lisäksi, että hän johti orkesteria, hän harjoitti amatöörisoittokuntia, antoi yksityistunteja ja opetti laulua ruotsalaisessa tyttökoulussa.[4]
Schnéevoigt järjesti vuonna 1881 Tampereen ensimmäisen sinfoniakonsertin. Se oli tuohon aikaan valtaisa ponnistus, sillä kaupungissa ei ollut kuin hieman yli 30 soittajaa kuudessa soittokunnassa. Schnéevoigtin kapelli oli lähes täysin tai jopa kokonaan saksalainen, mutta tuon ajan soittajista on lehtikirjoituksissa vain vähän mainintoja.[5] Kautensa loppupuolella Schnéevoigtin ajautui epäsuosiin, mikä johtui osittain ohjelmistovalinnoista, herraskaisuudesta ja kalliista lipuista.[6] Kuulijakunnassa äveriäs ruotsinkielinen vähemmistö kannatti häntä, mutta suomalaiset eivät.[5]
Schnéevoigt joutui lähtemään lopulta kielipoliittisten ja musiikkia koskeneiden erimielisyyksien vuoksi. Schnéevoigtin pääasiassa saksalaisista soittajista koostunut orkesteri lopetti samalla toimintansa. Hän asui sitten välillä Helsingissä toimien muun muassa venäläisen joukko-osaston soittokunnan kapellimestarina. Schnéevoigt palasi Tampereelle vuonna 1895 ja piti viimeisinä vuosinaan kaupungissa omaa musiikkikauppaa, jossa myytiin soittimia ja nuottikirjallisuutta.[1]
Schnéevoigt oli naimisissa hämeenlinnalaissyntyisen[7] Rosa Willandtin kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista tunnetuin oli kapellimestari Georg Schnéevoigt.[1]
Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Brorskål marsch[8]
- Emilen-polka[8]
- Tammerfors Brandkårs marsch ("Tampereen VPK:n kunniamarssi")[8] levytetty 2008 Tulta päin[9]
- Jagtvännernas Polkamazurka[8]
- Kuusi kolmiäänistä laulua koulunuorisolle Zachris Topeliuksen teksteihin [10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mantere, Markus: Ernst Schnéevoigt, Robert Kajanus ja Tampereen ammattimaisen orkesteritoiminnan alkuvaiheet 1860–1904. Trio, 12/2018, 7. vsk, nro 2, s. 56–76. Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 29.9.2020. [vanhentunut linkki]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Suvi Mäkinen: Kapellimestari Ernst Schnéevoigt (1835–1905) (Koskesta voimaa -sivusto)
- ↑ Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit, s. 65. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21303-1.
- ↑ Mantere, s. 60.
- ↑ Mantere, s. 61.
- ↑ a b Mantere, s. 62–63.
- ↑ Mantere, s. 65.
- ↑ Hämeenlinnan kaupunkiseurakunta; Vihittyjen luettelot 1852–1890 Digitaaliarkisto. Arkistolaitos.
- ↑ a b c d Tampereen Sanomat, 19.6.1880 no 49
- ↑ Fono.fi
- ↑ Kotimaiset nuottijulkaisut
|
