Ernst Bertil Sohlberg

Ernst Bertil Sohlberg (4. kesäkuuta 1891 Hamina – 1969) oli suomalainen diplomaatti.

Sohlbergin vanhemmat olivat eversti Fredrik Andreas 5ohlberg (1864–1916) ja Bertha Viktoria Richter (1864-1921). Hän pääsi ylioppilaaksi 1908 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen lakitieteen kandidaatiksi 1916. Sohlberg sai varatuomarin arvon 1919.

Sohlberg oli ulkoasiainhallinnon palveluksessa vuodesta 1919 alkaen. Hän oli ulkoministeriön 2. sihteerinä 1919, lähetystösihteerinä Kööpenhaminassa vuodesta 1920 ja Berliinissä vuodesta 1925 sekä ulkoministeriön jaostosihteerinä vuodesta 1929. Sohlberg toimi sitten lähetystöneuvoksena Pariisissa vuodesta 1931 ja Haagissa vuodesta 1935 sekä oli pääkonsulina Aleksandriassa vuodesta 1939. Hän oli disponibiliteetissa vuodesta 1942 hoitaen virkaa tekevänä ulkoasiainhallinnon virkoja. Sohlberg oli sitten Suomen va. asiainhoitajana Bratislavassa Slovakiassa 1944, ulkoministeriön jaostopäällikkönä vuodesta 1946, oikeudellisen osaston päällikkönä vuodesta 1949, lähetystöneuvoksena Lontoossa vuodesta 1949 ja Bukarestissa vuodesta 1952. Hän sai lähetystöneuvoksen arvon 1930.

Sohlberg oli naimisissa vuodesta 1916 Gerda Ingeborg Roseniuksen (s. 1893) kanssa.