Energiametsä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eukalyptusviljelmä Daneshillissä, Pohjois-Englannissa.

Energiametsä on pelto, jolla kasvatetaan lyhytkiertoviljelynä polttopuuta.[1] Energiametsissä tuotetaan pääasiassa nopeakasvuisia pajulajeja (Salix). Energiametsä hakataan noin joka neljäs vuosi ja se perustetaan pistokkaista.

Pajuviljelmät hakataan tavallisesti 3–4 vuoden kuluttua. Versot ovat silloin keskimäärin 5–7-metrisiä ja läpimitta rinnan korkeudelta on noin 3–5 senttimetriä. Versot katkotaan noin 5–10 senttimetrin kohdalta. Hakkuun jälkeen kannat puskevat uusia versoja ja hakkuu voidaan käynnistää uudestaan 3–4 vuoden kuluttua.

Viljelmien kasvu hidastuu noin 20–25 vuoden päästä, jolloin on aika nostaa kaikki kannot ylös ja istuttaa uusia pajuja tilalle. Vaihtoehtoisesti maan voidaan antaa palautua takaisin tavalliseksi pelloksi.

Energiametsän kustannukset ovat nykyään korkeammat kuin mitä maanviljelijä saa sadostaan. Ruotsi on johtava maa pajun viljelemisessä. Siellä viljellään noin 15 000 hehtaaria, mikä on kolme kertaa niin paljon kuin muualla maailmassa yhteensä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: energiametsä. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.