Energiajäte

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Energiajätteen polttolaitos Wienissä.

Energiajäte tai entiseltä nimeltään[1] energiajae on sekajätteestä lajiteltua jätettä, josta voimalaitoksessa polttamalla saadaan lämpöä ja sähköä. Energiajätteen keräyksellä on suora vaikutus ympäristökuormituksen vähenemiseen, sillä kaatopaikkajätteen määrä vähenee ja energiaa tuotetaan kierrätetystä aineesta.

Aikaisemmin energiajätettä ei kerätty suoraan, vaan se lajiteltiin REF-polttoaineeksi erillisissä jätteenkäsittelylaitoksissa. Nykyään energiajätteeksi luetaankin nimenomaan jäte, joka on lajiteltu sen syntypaikalla (esimerkiksi kotitaloudet, teollisuus yms) ja sitä kerätään monissa jätteenkeräyspisteissä muiden kierrätettävien materiaalien tavoin.

Energiajätteeksi sopivatkin monet materiaalit, joita ei enää muuten voi kierrättää, esimerkiksi lähes kaikki muovit (pussit, astiat, styrox yms.). Energiajätteeksi ei kuitenkaan kelpaa PVC-muovi (muovitunnus 03), sillä sen sisältämä kloori tuottaa palaessaan myrkyllisiä klooriyhdisteitä sekä aiheuttaa korroosiota voimalaitosten polttokattiloissa. PVC-muovia on muun muassa kansioissa, keinonahassa, kaapeleissa ja letkuissa.

Muovien kierrättäminen materiaalina on hankalaa, sillä muovilaatuja on useita ja kuluttajan on vaikea erottaa niitä toisistaan. Muovilla on kuitenkin hyvä lämpöarvo ja muihin polttoaineisiin yhdistettynä sitä voidaan käyttää energiatuotantoon. Hyödynnettäessä muovi energiana voidaan vähentää ulkomaisen, uusiutumattoman energian kuten öljyn ja kivihiilen tuontia. Muovien polttamisessa muodostuu kuitenkin hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä. Muovi luetaan fossiilisiin polttoaineisiin, koska sitä tuotetaan pääasiassa öljystä tällä hetkellä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jätetermejä muutetaan samankaltaisiksi koko maassa. Helsingin Sanomat 19.6.2011.