Hohtohiekkahautoja
| Hohtohiekkahautoja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Kirjoahvenkalat Cichliformes |
| Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
| Suku: | Hiekkahautojat Xenotilapia |
| Laji: | ochrogenys |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Xenotilapia ochrogenys |
|
| Synonyymit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Hohtohiekkahautoja[3] (Xenotilapia ochrogenys) on kirjoahventen heimoon ja hiekkahautojien sukuun kuuluva kalalaji. Sitä pidetään akvaariokalana.[4]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hohtohiekkahautoja voi kasvaa enintään 11 senttimetrin mittaiseksi.[4] Uroksen ja naaraan väritys on identtinen lisääntymiskauden ulkopuolella, jolloin molemmat ovat tasaisen hopeanvärisiä. Kutuaikana uroksen kyljissä on upeita sitruunankeltaisen, sinisen ja hopean sävyisiä raitoja. Kurkku on sitruunankeltainen ja huulet ovat mustat. Kylkiluiden takaosassa on vihreä metallinhohtoinen laikku. Pyrstöevän ylä- ja alalohkoissa on mustat reunat.[5]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hohtohiekkahautojaa tavataan kotoperäisenä ja yleisenä Tanganjikajärvessä rantavyöhykkeellä.[1] Se elää hiekkapohjalla ja muodostaa parvia. Naaras hautoo mätimunia suussaan.[4] Hohtohiekkahautoja syö pääasiassa hyttysten ja muiden lentävien hyönteisten toukkia sekä oksasääsken äyriäisiä, ja kasvien jäännöksiä löytyy lajin vatsasta vain hyvin pieniä määriä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Bigirimana, C.: Xenotilapia ochrogenys IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Synonyms of Xenotilapia ochrogenys FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri ja Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 92. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b c Xenotilapia ochrogenys (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Fiche poisson xenotilapia ochrogenys www.fishfish.fr. Viitattu 13.9.2023. (ranskaksi)
- ↑ AfricanFish - Xenotilapia ochrogenys www.africanfish.hu. Viitattu 13.9.2023.
|