Koomikon lapsuus
| Koomikon lapsuus | |
|---|---|
| En komikers uppväxt | |
| Ohjaaja | Jonas Cornell |
| Käsikirjoittaja | Jonas Gardell |
| Perustuu | Gardellin romaaniin Koomikon synty |
| Tuottaja | Iréne Tostar |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ruotsi |
| Tuotantoyhtiö | Kanal 1 Drama |
| Ensi-ilta |
1992 (tv-sarja) 1995 (elokuvaversio Suomen tv:ssä) |
| Kesto |
135 min (3-osainen minisarja) 105 min (elokuvaversio) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Koomikon lapsuus (En komikers uppväxt) on ruotsalainen tv-minisarja ja siitä leikattu elokuva vuodelta 1992. Se perustuu Jonas Gardellin omaelämäkerralliseen romaaniin Koomikon synty. Sarjan on ohjannut Gardellin oman käsikirjoituksen pohjalta Jonas Cornell. Gardellia muistuttavaa hahmoa, standup-koomikko Juha Lindströmiä aikuisena näyttelee Björn Kjellman ja lapsena David Boati.
Kolmiosaisesta 135-minuuttisesta sarjasta on Suomessa esitetty 105-minuuttinen elokuvaversio Yle TV2 -kanavalla 28. lokakuuta 1995.[1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaisäidin ja ruotsalaisisän poika Juha on varttunut 1970-luvun lapsesta 1990-luvun koomikoksi, joka kiertää esiintymässä ravintoloissa ja tekee pilaa myös omasta lapsuudestaan. Takaumien kautta alkaa selvitä, että seitsemäsluokkalainen Juha oli jo lapsena luokan pelle, joka halusi saada kaikki pitämään itsestään. Koulun ulkopuolella hän viettää aikaa samanluokkalaisen nätin naapurintytön Jennyn kanssa, mutta koulussa hän haluaa olla yksi koulun koviksista. Vähitellen esiin nousee Juhan lapsuudentrauma, hänen aiheuttamansa koulukiusaaminen luokan erilaista poikaoppilasta kohtaan, joka päätyy tekemään itsemurhan hirttäytymällä. Eräällä keikalla Juha tapaa uudelleen Jennyn, joka ei muista Juhaa hyvällä.
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Björn Kjellman | … | Juha |
| David Boati | … | Juha lapsena |
| Johanna Mork | … | Jenny lapsena |
| Janina Berman | … | Ritva, Juhan äiti |
| Johan Rabaeus | … | Bengt |
| Karin Hagås | … | Marianne |
| David Fornander | … | Thomas |
| Helena Kallenbäck | … | rouva Karsk |
| Victor Lindfors | … | Stefan |
| Ola Hedén | … | Lennart |
| Erik Bjersjö | … | Roger |
| Albin Flinkas | … | Erik |
| Ulf von Zweigbergk | … | enkeli |
| Görel Crona | … | Jenny |
| Pia Johansson | … | opettaja |
| Mats Bergman | … | manageri |
| Sten Hellström | … | standup-koomikko |
| Charlie Elvegård | … | Jennyn isä |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Sanomien Leena Virtanen kirjoitti elokuvaversion tv-esityksen alla 1995 tarinan kehittyvän alun lempeästä nostalgiasta yllättävänkin rajuksi ja kyyniseksi kuvaukseksi lasten julmuudesta ja vanhempien ymmärtämättömyydestä.[1]
Uusintaversio 2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2019 tuli ensi-iltaan uusi elokuva kirjan pohjalta, Koomikon synty, jonka on ohjannut Rojda Sekersöz.[2][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Virtanen, Leena: Eikö lapsuuden syyllisyys hellitä koskaan?. Helsingin Sanomat, 28.10.1995, s. 63. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Grill, Martin: En komikers uppväxt – nu som långfilm SVT Nyheter. 24.10.2018. Viitattu 22.1.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Elokuvat / Filmer Pohjola-Norden. Viitattu 20.12.2021.
- ↑ Koomikon synty Yle Areena. 26.12.2021. Viitattu 20.12.2021.