Emil Tuomi
Emil Aleksander Tuomi (31. heinäkuuta 1894 Kiikala – 4. maaliskuuta 1968 Kiikala)[1] oli suomalainen toimitusjohtaja, toimittaja ja liitto- ja puoluetoimitsija.[2] Hänet tunnettiin myös kirjoittajana ja runoilijana, jonka tuotantoa julkaistiin vasemmistolaisissa lehdissä.
Autoalan liiketoiminta ja yhdistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Torpparin perheeseen syntynyt Tuomi kävi vain muutaman viikon kiertokoulua, mutta suoritti myöhemmin kansa- ja keskikoulun yksityisesti. Hän työskenteli kahdeksanvuotiaasta lähtien paimenena ja renkinä. Vuonna 1909 Tuomi tuli Perttelin pitäjään Haalin kartanon sepän apulaiseksi. Toimittuaan vielä Salossa hevosenkengittäjänä ja konepajatöissä Tuomi muutti Helsinkiin vuonna 1912 ja sai työpaikan viilarina. Helsingissä Tuomi toimi rakennusliikkeen palveluksessa ja vakinaisen palokunnan konemestarin apulaisena. Grahnin Mekaanisella Konepajalla erilaisten koneiden ja laitteiden korjaajana sekä Kone- ja Siltarakennus Oy:llä työtarkkailijana saavutetut ammatilliset kokemukset lisäsivät jo hänen runsasta metallialan ammattitaitoaan. Vuonna 1919 Tuomi jätti toistaiseksi metallialan keskittyen opintoihin sekä toimittajan töihin ja liitto- ja puoluetoimintaan. Vuonna 1935 Tuomi oli perustamassa Jäähdyttäjätehdas Autokenno Oy -nimistä yhtiötä, jonka toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana hän toimi alusta alkaen. Toimensa ohessa hän teki joukon keksintöjä, joihin hänelle myönnettiin patentteja. Tuomi osallistui aktiivisesti alansa yhdistystoimintaan ja kuului muun muassa Autoalan Keskusliiton hallitukseen, toimi Autoalan Erikoiskorjaamoiden liiton puheenjohtajana, Autokorjaamoiden Oy:n puheenjohtajana sekä Suomen Autolehden toimittajana ja toimitussihteerinä.[3]
Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1910 Tuomi oli liittynyt sosialidemokraatteihin ja toimi muun muassa Sosialidemokraattiseen nuorisoliiton sekä Suomen Metalliteollisuustyöntekijäin Liiton järjestäjänä.[4] Sisällissodan jälkeen Tuomi liittyi kommunistisen SSTP:n jäseneksi. Hän kuului puolueneuvostoon ja työskenteli puolueen julkaisemien Suomen Työmiehen, Sosialistisen Aikakauslehden ja Nuoren Työläisen päätoimittajana.[4] Tuomi oli myös vuonna 1921 perustetun SKP:n sotilasjaoston Suomen byroon jäsen. Lisäksi hän kuului Työväen Urheiluliiton liittoneuvostoon ja Työväen Urheilulehden johtokuntaan.[5]
Päätoimittajana Tuomi sai useita lyhyitä vankeusrangaistuksia painokannejutuissa, ja vuonna 1922 hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen niin sanotussa rauhanjulistajien jutussa.[4] Vapauduttuaan Tammisaaren pakkotyölaitoksesta elokuussa 1925 Tuomi ryhtyi Työväenjärjestöjen Tiedonantajan toimittajaksi. Vuosina 1925-1927 hän työskenteli myös Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestön eduskuntasihteerinä.[6] Joulukuussa 1929 Tuomi oli perustamassa Suomen Työväen Vasemmistoryhmää, jonka kuusihenkiseen keskustoimikuntaan hänet valittiin. Keväällä 1930 perustetusta ”hoipertelijoiden” puoluetta valmistelleesta Sosialististen työväenyhdistysten keskuskomiteasta Tuomi sen sijaan jättäytyi pois pitäessään sitä "noskelaisena välipuolueena".[6] Syksyllä 1929 Tuomi erosi myös Työväenjärjestöjen Tiedonantajan toimittajan tehtävistä ja siirtyi metallityöntekijäin liiton sihteeriksi.
Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomi oli Suomen Siirtolapuutarhaliiton sihteerinä kolme vuotta ja liiton äänenkannattajan Siirtolapuutarha-lehden toimitussihteerinä saman ajan. Urheilussa Tuomen mieliharrastus oli kestävyysurheilu, muun muassa maratonjuoksu, jossa Tuomi saavutti tuloksia. Kalastus ja metsästys olivat Tuomen harrastuksia myöhemmällä iällä.[3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Grönroos, Alarik ; Tuomi, Emil: Jyryn pakinat : muistojulkaisu 25-vuotisen toiminnan johdosta 1902–1927. Helsinki: Helsingin Jyry, 1927.
- O’Flaherty, Liam: Yö petoksen jälkeen. Suomentanut Emil Tuomi. Vaasa: Yhteistyö, 1929.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuolinilmoitus, Toimitusjohtaja Emil Aleksander Tuomi, Helsingin Sanomat, 1968, No 82, sivu 2, julkaistu 24.3.1968
- ↑ Muistokirjoitus, Toimitusjohtaja Emil Aleksander Tuomi, Helsingin Sanomat, 1968, No 81, sivu 7, julkaistu 23.3.1968
- ↑ a b Emil A. Tuomi 50-vuotias, Suomen Autolehti: Suomen Autokorjaamoiden Liitto r.y:n ja Suomen Autoteknikkojen Liitto r.y:n virallinen äänenkannattaja, sivut 91-92, Helsinki 1944
- ↑ a b c ”Työväenpuolueen rauhanjulistuksen johdosta tuomitut toverit”, Työmiehen kalenteri 1923, s. 130. Helsinki: Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen puoluetoimikunta, 1922. Kansalliskirjasto.
- ↑ Hentilä, Seppo: Suomen työläisurheilun historia 1 : Työväen Urheiluliitto 1919–1944, s. 196, 200. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23200-9-6.
- ↑ a b Saarela, Tauno: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 125, 157, 740-741. Historiallisia Tutkimuksia 239. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6. Teoksen verkkoversio (PDF).