Emil Karlsson

Emil Karlsson (1868 – 1935) oli suomalainen työnjohtaja, kirjansitoja, suomalaisen painin uranuurtaja ja Helsingin Atleettiklubin perustaja.

Emil Karlsson opiskeli 1888–1890 Saksassa ja hän harrasti siellä eri urheilulajeja osallistuen menestyksellä useisiin juoksu-, soutu-, voimistelu-, painonnosto- ja painikilpaiiuihin. Palattuaan Suomeen hän perusti vuonna 1891 yhdessä konttoristien Frans Dahlbergin, Frans Forslundin ja Axel Frelanderin sekä koristemaalari Gustaf Janssonin kanssa Helsingin Atleettiklubin. Klubin ensimmäiset harjoitukset pidettiin Lönnrotin- ja Heikinkadun kulmassa sijainneessa venäläisen lukion voimistelusalissa. Klubissa oli tässä vaiheessa noin 40 jäsentä ja sen jälkeen kuin klubiin liittyi kirjakauppias Johan K. Lindstedt alettiin siellä harjoitella ranskalaista painia, johon Lindstedt oli Venäjällä ollessaan tutustunut. Emil Karlsson toimi pitkään Helsingin Atleettiklubin johtajana ja seurasta kehittyi hänen aikanaan tunnettu painiseura. Karlsson oli Helsingin Atleettiklubin kunniajäsen.

Kun Helsingin Atleettiklubi piti vuonna 1892 ensimmäisen julkisen näytäntönsä, jonka ohjelmassa oli voimistelua, painonnostoa ja painia suomalaisen voimistelun isänä tunnettu professori Viktor Heikel arvosteli kiivaasti esityksen ohjelmaa lausuen "ettei ole pyrittävä saavuttamaan gorillan tai sonnin raakaa fyysillistä voimaa", jota hänen mielestään voimailulajien kuten painin avulla tehtiin. Tästä arvostelu ja sitä seurannut kiivas väittely lamaannutti tilapäisesti painin harrastusta Suomessä niin että lajin harrastus alkoi elpyä vasta vuosisadan vaihteessa ulkomaisten ammattipainijoiden esimerkin ansiosta. Erityisesti puolalaisen ammattipainija Ladislaus Pytlasinakin vierailu Helsingissä muodostui käänteentekeväksi suomalaisen painin historiassa. Pytlasinak oli erittäin taitava painija ja hän kokosi pian ympärilleen oman koulukuntansa ympärilleen ja hänen johdollaan alkoi vähitellen Suomessa kehittyä korkeatasoisia painijoita. Vuonna 1898 järjestettiin Suomen ensimmäiset painimestaruuskisat yhdessä sarjassa. Näissä kisoissa voitti mestaruuden Georg Hackenschmidt ja siitä lähtien alkoi painiharrastus levitä myös maaseudullekin. Vuonna 1906 Ateenan olympialaisiin osallistui kolme suomalaista painijaa, joista Helsingin Atleettiklubia edustanut Verner Weckman voitti kultamitalin.

Karlsson harrasti myös juoksua ja kävelyä ja hän järjesti Helsingissä useita juoksu- ja kävelykilpailuita Kaisaniemi lähtöpaikkana. Vuonna 1893 Kööpenhaminassa järjestettiin kansainväliset ampuma-, pyöräily- ja juoksukilpailut, joihin osallistui 13 eri kansallisuutta edustaneita kilpailijoita. Karlsson opiskeli tuolloin Kööpenhaminassa ja hän osallistui 700 metrin tasoitusjuoksuun voittaen kilpailun. Karlsson oli saanut tasoitusta 60 metriä ja juoksi 640 metrin matkan ajassa 1.55,0. Toiseksi tullut tanskalainen luutnantti ja useiden lyhyiden matkojen Euroopan ennätysten omistaja Jürgen P. Müller hävisi hänelle yhden sekunnin. Karlsson osallistui Tanskassa myös muihinkin kilpailuihin, muun muassa 80 kilometrin juoksuun, jossa hän tuli kolmanneksi.

Emil Karlsson kuoli 67-vuotiaana kotonaan Tapanilassa kesäkuussa 1935.