Elektrokemiallinen (yritys)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Elektrokemiallinen Oy - Elektrokemiska Ab, nimi vuoteen 1938 Finska Elektrokemiska Ab - Suomalainen Elektrokemiallinen Oy oli Tainionkoskella ja Imatralla toiminut suomalainen kemian teollisuuden yritys.[1]

Ruotsalaisyhtiö Elektrokemiska Ab perusti vuonna 1897 Tainionkoskelle suomalaisen tytäryhtiön Finska Elektrokemiska Ab:n, jossa valmistettiin kaliumkloraattia ruotsalaisen patentin pohjalta. Ruotsalainen menetelmä osoittautui kuitenkin kalliiksi ja kannattamattomaksi ja sen vuoksi tehtaan teknillisenä johtajana toiminut Wäinö Tammenoksa ryhtyi kehittämään uusia elektrolyyttisiä valmistusmenetelmiä. Tehtaan tuottamaa hiilihapotettua kaliumkloraattia käytettiin rikin syttymistä edistävänä ainesosana tulitikkujen päässä ja lisäksi sitä käytettiin räjähdysaineissa (kloraattibriketit ja -rakeet), ilotulitteissa sekä lääketieteen puolella kurlausvedessä suu- ja kurkkutaudeissa ja sisäisesti tabletteina kurkkumädässä. Tehdas käytti raaka-aineena Strassfurter-Abraum -suolaa, jota käsiteltiin sitten elektrolyyttisesti. Vuonna 1899 valmistunut tehdas toimi Ab Tornatorin Tainionkosken tehtaiden yhteydessä ja Tornator toimitti tehtaalle elektrolyysissä tarvitun sähkön. Tehtaan yhteydessä toimi 1900-luvun alussa kemiallinen laboratorio, jossa tehtaan kemiallisena neuvonantajana toiminut Gustaf Komppa teki kamferin totaalisynteesiin liittyvät käytännölliset laboratoriokokeensa. Vuonna 1928 yhtiö rakennutti uuden tehtaan Imatran aseman läheisyyteen, uusi tehdas sai sähkön vuonna 1929 valmistuneelta Imatran voimalaitokselta. [1][2]

Yhtiön osake-enemmistö siirtyi vuonna 1919 helsinkiläiselle konsortiolle, joka myi osakkeet vuoden 1920 alussa ruotsalaisen Ivar Kreugerin tulitikkutrustille. Trusti keskeytti tehtaan tuotannon taktillisista syistä joksikin aikaa ja määräsi sitten tehtaan vuosituotannoksi miljoona kiloa kaliumkloraattia. Jatkossa yhtiön omisti sitten Svenska Tändsticks AB (myöhemmin Swedish Match AB). Vuonna 1958 Elektrokemiallinen Oy lopetti liiketoimintansa ja vuokrasi sitten Imatran tehtaansa sisaryhtiölleen Oy Savolle, jonka Svenska Tändsticks AB oli hankkinut omistukseensa vuonna 1927 Oy Birger Hallmanilta. Oy Savo valmisti tulitikkuja vuoteen 1937 saakka, jolloin yhtiön Kuopion tehdas muutettiin vaneritehtaaksi. Oy Savon elektrokemiallinen tehdas jatkoi Imatralla räjähdysaineena käytetyn Imatrex-kaliumkloraatin valmistusta aina 1960-luvun alkuun saakka.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]