Ekohydrologia
Ekohydrologia on monitieteellinen tieteenala, johon kuuluu veden kiertokulun ja ekosysteemin välinen vuorovaikutus. Se käsittää veden kiertokulun vaikutuksen ekosysteemeihin ja myös ekosysteemien vaikutuksen veden kiertokulkuun.
Maaperän kosteuteen vaikuttaa paitsi sadannan määrä, myös maaperän koostumus. Hienorakeiset maalajit pidättää vettä enemmän kuin karkearakeinen maalajit. Näin ollen maaperä on sitä kosteampaa, mitä suurempi on sen hienorakeisten maalajien osuus ja se on sitä kuivempaa mitä suurempi on sen karkearakeisten maalajien osuus.[1] Maaperän kosteus tietyllä alueella vaikuttaa siihen, millaisia ekosysteemejä alueelle syntyy, koska jotkut kasvilajit suosivat kosteaa maaperää ja jotkut kestävät enemmän kuivuutta.[2] Ekosysteemien vesitalouteen vaikuttavat ekosysteemien keskellä tai lähellä sijaitsevat vesistöt.[3]
Kasvit haihduttavat vettä ja tämä vaikuttaa veden kiertokulkuun. Kasvi sisältää aina vettä ja kasvia ympäröivä ilma on harvoin vesihöyryn kyllästämä. Näin ollen kasvi luovuttaa vettä usein ympäröivään ilmakehään.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 7 kysymystä maaperästä Metsälehti. 10.3.2017. Viitattu 18.8.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kasvupaikkatyypin tunnistaminen Metsänhoidonsuositukset. Viitattu 18.8.2023.
- ↑ Suotyypit Metsäverkko. Arkistoitu 13.10.2023. Viitattu 18.8.2023.
- ↑ Antero Pankakoski: ”Haihdunta”, Puutarhurin kasvioppi, s. 74. Edita, Opetushallitus, 1996. ISBN 951-37-1932-4.