Eadweard Muybridge
| Eadweard Muybridge | |
|---|---|
 Eadweard Muybridge |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. huhtikuuta 1830 Lontoo |
| Kuollut | 8. toukokuuta 1904 (74 vuotta) Lontoo |
| Kansalaisuus | englantilainen |
| Ammatti | valokuvaaja |
Eadweard Muybridge [ˌɛdwərd ˈmaɪbrɪdʒ], alun perin Edward James Muggeridge, (9. huhtikuuta 1830 – 8. toukokuuta 1904 Lontoo) oli englantilaissyntyinen valokuvaaja ja elokuvaprojisoinnin edelläkävijä. Hänet tunnetaan 1800-luvun Amerikan elämää tallentaneista kuvista ja liikettä kuvaavista kuvasarjoista.[1][2]
Hän omaksui nimen Eadweard Muybridge, koska uskoi, että se oli hänen nimensä alkuperäinen anglosaksinen muoto.[2] Muybridge muutti Yhdysvaltoihin 1850-luvun alussa, ja toimi kirjakauppiaana New Yorkissa ja San Franciscossa. Vuonna 1860 Muybridge joutui postivaunuonnettomuuteen, jossa hänen kallonsa murtui. Hän palasi Britanniaan saamaan hoitoa. Siellä hän alkoi myös opiskella valokuvausta. Vuonna 1867 Muybridge muutti takaisin Yhdysvaltoihin ja alkoi työskennellä valokuvaajana. Muybridge erikoistui maisema- ja arkkitehtuurikuvaukseen.[3] Muybridge tuli tunnetuksi vasta vuonna 1868, jolloin hänen suurikokoiset valokuvansa Kalifornian Yosemitenlaaksosta tekivät hänestä maailmankuulun.[2]
Muybridge tunnetaan kuitenkin kaikkein parhaiten liikettä esittävistä kuvasarjoistaan. Ihmiset kiistelivät 1800-luvun lopulla vilkkaasti siitä, irtoavatko laukkaavan hevosen kaikki neljä jalkaa maasta samanaikaisesti. Kalifornian kuvernööri ja rautatiemagnaatti Leland Stanford oli jalkojen irtoamisen kannalla ja palkkasi vuonna 1872 Muybridgen todistamaan väitteensä. Aluksi Muybridgen yritykset epäonnistuivat, sillä hänen käyttämänsä kameran suljin oli liian hidas. Sitten projekti keskeytyi, kun Muybridge joutui oikeuteen vaimonsa rakastajan murhasta.[2] Muybridge oli vuonna 1874 marssinut nuoren vaimonsa ystävän Harry Larkynsin luo ja sanonut ”Nimeni on Muybridge ja minulla on sinulle viesti vaimoltani”. Sen jälkeen Muybridge ampui Larkynsia suoraan sydämeen. Muybridge epäili Larkynsin olevan poikansa todellinen isä.[3] Muybridge vapautettiin lopulta syytteistä, mutta hän pakeni Yhdysvalloista varmuuden vuoksi ja matkusteli useiden vuosien ajan Meksikossa ja Keski-Amerikassa ja kuvasi mainoskuvia Stanfordin omistamalle Union Pacific Railroad -yhtiölle.[2] Koska hän epäili, että hänen poikansa ei ollut hänen lapsensa (huolimatta heidän yhdennäköisyydestään), hän pani tämän orpokotiin.
Vuonna 1877 Muybridge palasi Kaliforniaan ja aloitti uudelleen hevosen laukan kuvaamisen. Tällä kertaa Muybridge asetti 12 ja 24 kameraa riviin tavoitteenaan tallentaa niiden avulla hevosen laukkaa esittävä kuvasarja. Jokaisessa kamerassa oli erikoisvalmisteinen suljin, joka mahdollisti 2/1000 sekunnin valotusajan. Tämä järjestely tuotti toivotun lopputuloksen. Muybridgen kuvasarja todisti, että hevosen kaikki jalat olivat hetken ilmassa yhtäaikaisesti.[2]
Muybridgen työn tulokset julkaistiin laajalti, mutta useimmiten kuvitettuna pelkillä hänen valokuviensa perusteella tehdyillä viivapiirroksilla. Niitä kritisoivat ennen kaikkea ne, joiden mielestä hevosen jalat eivät voisi koskaan ottaa näin epätodennäköisiä asentoja. Vastauksena kritiikkiin Muybridge alkoi pitää eri puolilla Yhdysvaltoja ja Eurooppaa luentoja eläinten liikkumisesta. Luentojaan hän havainnollisti zoopraxiskoopilla, kehittämällään lyhdyllä, joka heijasti pyörivälle lasilevylle tulostetuista valokuvista nopeasti peräkkäin vaihtuvia kuvia, mikä loi illuusion liikkuvasta kuvasta. Zoopraxiskooppinäyttö, joka on nykyaikaisen elokuvateatterin tärkeä edeltäjä, oli sensaatio Chicagossa vuonna 1893 pidetyssä Chicagon maailmannäyttelyssä.[2]
Muybridge teki merkittävimmät liikettä koskevat valokuvatutkimuksensa vuosina 1884–1887 Pennsylvanian yliopistossa. Ne koostuivat valokuvasarjoista, joissa oli kuvattu erilaisia ihmisten toimintoja. Mallit olivat sekä pukeissa että alastomia, ja kuvasarjojen oli tarkoitus muodostaa taiteilijoiden ja tiedemiesten käyttöön tarkoitettu visuaalinen kokoelma ihmisen liikkeistä. Monet näistä valokuvista julkaistiin vuonna 1887 teoksessa Animal Locomotion: An Electro-Photographic Investigation of Consecutive Phases of Animal Movements, jossa oli myös eri eläinten liikesarjoja. Muybridge jatkoi töidensä julkaisemista vuoteen 1900 asti, jolloin hän palasi synnyinmaahansa. Muybridge kuoli 8. toukokuuta 1904.[2]
Juho Gartz on tehnyt Muybridgestä dokumentin Eadweard Muybridge (2007).[4]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Vernallin vesiputous, Yosemitelaakso (1872) -
Laukkaava hevonen (noin 1878–1887) -
Pukkihyppy (noin 1883–1886) -
Portaita nouseva mies (1884 tai 1885)
,_Vernal_Fall,_400_Feet,_Valley_of_Yosemite_-_Google_Art_Project.jpg)
_animated_A.gif)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 50/2011, s. 25.
- ↑ a b c d e f g h Eadweard Muybridge Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Ambarin Afsar: Eadweard Muybridge Better Photography. Arkistoitu 13.8.2022. Viitattu 18.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Finnish documentary films. Viitattu 22.12.2011. (PDF)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eadweard Muybridge Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
