Dyskalkulia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dyskalkulialla tarkoitetaan synnynnäistä kehityksen aikana ilmenevää matematiikan osaamisen ja oppimisen erityisvaikeutta.[1] Tätä laskutaitojen omaksumisen vaikeutta pidetään muista kognitiivisistä häiriöistä erillisenä aivotoimintojen poikkeavuuteen pohjautuvana häiriönä. Dyskalkulia on synonyymi maailman terveysjärjestön (ICD-10, WHO, 1992) ja Yhdysvaltojen Psykiatriyhdistyksen (DSM-IV, APA, 1994) tautiluokitusten diagnooseille erityisille vaikeuksille oppia peruslaskutaitoja.[2] ICD-10:ssä käytetään termiä “Laskemiskyvyn häiriö” (F81.2: Specific disorder of arithmetical skills). DSM-IV:ssä käytetään termiä “Matematiikkahäiriö” (315.1: Mathematics disorder, aiemmassa DSM-III-R versiossa Developmental Arithmetic Disorder).

Vaikea-asteisia matemaattisia oppimisvaikeuksia on eri maissa tehtyjen arvioiden mukaan noin 3-7%:lla väestöstä.[3][4] On arvioitu, että Suomessa noin kymmenestä viiteentoista prosentilla oppilailla on vaikeuksia matematiikan osalta.[5] Dyskalkulian esiintyvyyttä on vaikea arvioida, koska selkeää diagnostista käytäntöä ei ole olemassa.

Tyypillisimpänä oireena ja samalla vaikeuksien kriteerinä pidetään peruslaskutaitojen omaksumisen hankaluuksia.[6] [7] Vaikeudet ilmenevät yksinkertaisissa laskutoimituksissa.[8] Suoriutuminen matemaattisista tehtävistä on hitaampaa, kuin muilla.[9] Alle kouluikäisillä ja esikouluikäisillä parhaimpina ennusmerkkeinä tulevista vaikeuksista pidetään puutteita lukumääräisyyden tajussa, lukujonotaidoissa, numeroiden ja lukujen tunnistamisessa sekä työmuistissa.[10] Eroavaisuudet lasten matemaattisissa taidoissa vain kasvavat koulun alkaessa ja osa lapsista kiinnittää huomiota lukumääriin, osa väreihin, järjestykseen tai johonkin muuhun.[11]

Laskutaitojen oppimisen vaikeuksia esiintyy usein myös silloin kun lapsen yleinen kyvykkyys on alhainen, lapsella on kielellisiä, visuo-spatiaalisia tai tarkkaavuuden vaikeuksia.[7][12] Nämä eivät kuitenkaan yksistään selitä dyskalkuliaa, sillä se voi esiintyä myös ilman mitään muita kognitiivisia häiriöitä. Mikäli häiriö selittyy edellä mainituilla vaikeuksilla tai havaintojen teon häiriöillä (näön- tai kuulon häiriöillä), ei vaikeuksia diagnosoida laskemiskyvyn häiriöksi. Dyskalkulia voidaankin jakaa primaariin (ei selity muilla tekijöillä) ja sekundaariin (selittyy muilla tekijöillä).[5]

Perintötekijöillä on havaittu olevan merkittävä rooli vaikeuksien ilmenemisessä.[13] Myös erilaiset sikiönkehityksen aikaiset tai synnytyskomplikaatioiden aiheuttamat aivotoiminnalliset poikkeamat voivat olla syynä dyskalkuliaan. Tutkimuksin ei ole voitu varmasti osoittaa, onko kyseessä yksi vai –kuten todennäköistä– useampia erilaisia muotoja ja variaatioita oppimisen vaikeudesta. Yksilölliset erot oirekuvassa ja pulmien vaikeusasteessa ovat suuret.

Toimivaa hoitoa dyskalkulialle ei ole olemassa. Yksilöllisesti suunnitellulla ja hyvin toteutetulla, pitkäkestoisella opetuksellisella harjoittelulla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia sekä oppimiseen että minäkuvaan oppijana.[14] Dyskalkulikkojen minäkuva on usein negatiivissävytteiden ja suhtautuminen matematiikan oppimiseen kielteinen, jopa ahdistuksen täytteinen (ns. matikka-ahdistus).[10][9][12]Häiriö jää usein pysyväksi huolimatta oppimisvaikeuksien hoidosta tai hyvästä opetuksesta huolimatta. Aikuisiässä dyskalkulia saattaa vaikeuttaa merkittävällä tavalla yksilön ammatin hankintaan, työllistymiseen ja arjen hallintaan.[15][16][17]

Dyskalkulia-termillä tarkoitetaan yleensä vaikea-asteisia matemaattisia oppimisvaikeuksia, joiden syytekijät ovat kehityksellisiä.[2] Akalkulialla vuorostaan tarkoitetaan aivojen vaurioitumisesta aiheutuneita matemaattisia vaikeuksia tai laskutaitojen menettämistä.[2]

Aivotoiminnallisesti dyskalkulia-oireet ovat tyypillisimpiä päälaenlohkon rakenteellisten poikkeamien ja toiminnallisten häiriöiden yhteydessä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matematiikka yhtä tuskaa? Saatat kärsiä harvinaisesta häiriöstä Studio55.fi. Viitattu 30.5.2017.
  2. a b c Opinnäyte toimintaterapia
  3. Kun yksi plus yksi ei aukea – syynä ei ole "huono matikkapää" Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2017.
  4. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen Potilaanlääkärilehti.fi. Viitattu 10.8.2017.
  5. a b Gradu. Tarkkaavaisuuden ongelmat ja matematiikka.
  6. Kehno matikkapää City. Viitattu 30.5.2017.
  7. a b Gradu matematiikan vaikeudet
  8. Kun oppiminen ei suju Viitattu 10.8.2017.
  9. a b Opinnäyte Matematiikkaa integroidusti
  10. a b Duodecim-lehti www.duodecimlehti.fi. Viitattu 30.5.2017.
  11. Tutkimus: lapsi voi välttyä "matematiikka-ahdistukselta" ottamalla perusteet haltuun jo esikoulussa Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2017.
  12. a b Opinnäyte matematiikka ja ammatillinen opetus
  13. Sadattuhannet suomalaiset eivät osaa peruslaskuja Helsingin Sanomat. 20.7.2015. Viitattu 30.5.2017.
  14. Opettaja-lehti - Temppuileva matikkapää tarvitsee tukea www.opettaja.fi. Viitattu 30.5.2017.
  15. Kun numerot eivät sano mitään – dyskalkuliasta kärsivä ei saa aina oikeaa apua Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2017.
  16. "Viisi vuotta menetetty" – Matematiikan oppimisongelmat seuraavat nuorta vuosikausia mtv.fi. Viitattu 30.5.2017.
  17. Väitös: Matematiikan ja lukemisen vaikeudet ohjaavat helposti ammattikouluun Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2017.