Djuktain kulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Djuktain kulttuuri oli kivikautinen metsästyskulttuuri Koillis-Siperiassa ehkä joskus 15500-11000 vuotta sitten[1]. Kulttuurin merkitys perustuu siihen että sen on väitetty edeltäneen paleointiaaneja tai tämän löytöpaikan metsästäjien olleen paleointiaanien edeltäjien sukulaiskansaa tai olleen muuten yhteydessä näihin. Kulttuurin aikaisemmat epätarkat radiohiiliajoitukset aikaan 35000-19000 vuotta sitten on myöhemmin kiistetty.

Kulttuuri liitetään Alaskan-Luoteis-Aasian NAMANT-kompleksiin[2]. Muita NAMANT-kompleksin perinteitä olivat Japanin-Kamtshatkan ja Alaskan mikroteräperinteet[3].

{{Lana]]joen sivuhaaran Aldanjoen Djuktain kulttuuriin liittyi alussa intiaanienkin käyttämiä kaksipuolisesti isketty jä kiviesineitä ja myöhemmin mikroteriä, joita paleointiaanit eivät käyttäneet. Varhaisten intiaanien käyttämän tyyppisiä lehdenmuotoisia kärkiä esiintyy djuktain luolan löydöissä, mutta ne ovat harvinaisia[3].


Djuktain kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Djuktain kulttuuri [4] vallitsi Koillis-Siperiassa Jakutiassa Aldanjoella noin 15 000–10 000 vuotta sitten. Ajoitukset ovat melko epävarmoja. Kulttuuri liittyy varhaiseen ihmisasutukseen jääkauden loppuvaiheen Siperiassa. Nykytiedon mukaan Koillis-Siperia asutettiin vasta 15500 vuotta sitten jääkauden ankarimman vaiheen mentyä oli.

Djuktain kulttuurin arvellaan liittyvän varhaisten intiaanien muuttoon Amerikkaan. Tähän perinteeseen kuuluvat monet Angarajoen, Amurjoen, Indigirkan, Kolymajoen, Kamtšatkan niemimaan ja Kukhtuin löydöt, kuten myös monet Sahaliniin, Hokkaidoon, Etelä-Uralilta Mongoliaan ja Kiinaan sekä Amerikkaan ulottuvalta alueelta tehdyt löydöt.[5]. Vanhimmat Djuktain kulttuurin löydöt ovat Aldanjoen Ust-Mil 2[6] ja Ikhine[7]. Varhaisen Djuktain kulttuuriin liittyvän Ust-MIl 2:n alimman kerrostuman ikä on uusien radiohiiliajoitusten mukaan 24300-23500 radiohiilivuotta[8], kun aiemmin on arvioitu 35600-30000 vuotta[9]. Ust-Mil 2:n alimpaan kerrostumaan liittyy mm. puolisuunnikkaan muotoisia kiviesineitä. Useinkaan kivityökaluja ei ole työstetty koko pinnaltaan[10]. Ust MIl 2:een liittyy muun muassa mammutti, villasarvikuono, biisoni ja hevonen[11].

Djuktain kulttuurin alueella, varsinkin nykyisessä Sahan tasavallassa, mikroteriä valmistanutta myöhempää kulttuuria edelsi 2-puolisesti iskettyjä teriä tehnyt kulttuuri. Mikroterät ilmestyivät Jakutiaan ehkä jo 35400–22500 Ikhinen 2:ssa, mutta varmemmin mikroteriä oli lännempänä Baikalin alueella noin 18000 vuotta sitten. 2-puolisesti isketyt terät ilmestyivät Troitskayaan noin 18 300–17 680 vuotta sitten.[5] Pohjois-Amerikan paleointiaanien työkaluvalikoima muistuttaa Djuktain kulttuurin työkaluja ilman mikroteriä.lähde?

Djuktain kulttuuri oli tyypillinen myöhäispaleoliittinen mammuttia ja myskihärkää metsästänyt kulttuuri, johon liittyi 2-puolisesti iskettyjä kolmiomaisia veitsiä ja keihäänkärkiä.[12] Nämä kärjet muistuttavat muuten paleointiaanien tekemiä, mutta niistä puuttui fluting-tekniikka. Täältä on löydetty myös mikroteriä. Aldanjoen löydöt ajoitetaan jopa ajalle 35000–18000 eaa., eivätkä ne muistuta Euroopan Aurignacin ja Moustierin löytöjä.

Muita Itä-Aasiassa intiaanien alkuperään liittyviä paikkoja ovat olleet Baikaljärven lähellä sijainnut Mal’tan esihistoriallinen asutus 25000–13000 BP, joka eli mammutinmetsästyksellä, rakensi puoliksi maanalaisia taloja ja teki nais- ja lintupatsaita; Ushkijärvellä 14000–13000 BP oli suuri leiri.

Djuktain luola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Djuktain luola sijaitsee Sahan tasavallassa Ust-Majaskiyn alueella Aldanjokeen liittyvän Djuktaijoen varrella paikassa 59 18 N, 132 36 E[13]. Luolan viimeiset paleoliittiset kivikautiset löydöt ajoittuvat aikaan 14000-12100 BP[14].

Tähän aikaan liittyy mm. villamammutin, biisonin, hevosen, peuran, hirven, lumilampaan, suden, ketun, napaketun, jäniksen ja monien pienempien eläinten luita[15]. Työkalulöydöissä on kerrostumassa VIIa, kaksipuolisia soikeita veitsiä[16], pieniä pitkulaisia 2-puolisia keihäänkärkiä, ja mikroteriä[16]. Viimeinen jääkautinen paleoliittinen kerros eli kerrostuma 7a on noin 40 cm paksu ja sieltä löytyy laajalti vuotomaan muttei jääpiikkien jäänteitä[16].. Kerrostuma 7a ajoittuu aikaan 12100-13200 BP[16]. Siihen liittyy piikkimäisiä kivityökaluja ja näiden esimuotoja. Lisäksi on muutamia prismalaisia työkaluja. Piikkimäiset työkalut ovat veneenmuotoisia, kolmiomaisia tai melkein suorakaiteita. Monet työkalut ovat karkeasti tehtyjä[17]. 2-puoliset keihäänkärjet ovat melko hyvin työstettyjä[16]. Kerrostuma 7b muistuttaa kulttuuriltaan ja eläimistöltään kerrostumaa 7 a ja ajoittuu suunnilleen aikaan 13000-14000 BP[16]. Kerrostuma 7b on keskimäärin noin metrin paksuinen. Siinä on Routimisesta kielivää vuotomaata.. Myös alla oleva peruskallion päällä oleva vanhin kerrostuma on routinut. 7b:n työkalut ovat monesti prismamaisia ja karkeasti tehtyjä[18]. Mm. mammutin lisäksi myös hirveä on 7b:ssäkin[15]. kerrostumassa 7c ei hirven luita esiinny, mutta sieltä on kaivettu esiin mammutin, biisonin, hevosen, peuran, napaketun, jäniksen <-- ground squirrel citellus-->sopulin ja monien pienten jyrsijälajien sekä lintujenkin jäänteitä[19]. VI:n alla olevassa VIII kerrostumassa esiintyy taas hirveä ja edellä mainittujen tyypillisten jääkautisten eläinten lisäksi myskihärkää[19]. VIII kerrostuman löydöissä on yksi "solutremainen" kärki[20], kaivertimia ja mikroteriä. Myös IX:ssä näkyy 2-puolisten kohtalaisen hyvin työstettyjen litteiden terien jäänteitä[21]. Varhaisimpia Djultain luolan löytöjä on väitetty 23000-15000 vuotta vanhoiksi[14].

Djuktain tyyppistä esineistöä on löydetty muun muassa Aldanjoen Tumulurista[22] ja eräästä paikasta 27 km sivuun Jakutsk-Pokrovskin valtatiestä[23]. Tumulrissa pistää silmään monet mantelimaiset soikeat ja veitsimäiset 2-puolisesti isketyt työkalut[24].

Djuktain tyyppisiä löytöjä on tehty myös mm. Selemgdasta, missä kulttuurihorisontti II:ssa on lehtimäisiä veitsiä[25] Aldanjoen Ust-Majaskiyn alueella Verkhne-Troitskajassa on ajoitusten mukaan yli 18300 radiohiilivuoden takaista esineistöä[26]. Berelehkistä on löydetty ve2-puolisesti iskettyjä kivityökaluja sekä korujen jäänteitä[27], ja lisäksi katkaistuja luita[28]. Djultain kulttuuria on Ohotanmeren rannalla Habarovskin lähellä KukHuy 3:ssa[29].

Berelekh[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berelekhin kivikautinen löytöpaikka on Itä-Siperiassa Indigarkan sivuhaaran Berelekhjoen varrella[30] Sahan tasavallan Allakhovskin alueella paikassa 7024, 143 57. Paikalta on löydetty turpeen alaisesta jääpiikin halkaisemasta tulvahiekkakerrostumasta mm. kivityökaluja, työstettyjä luuesineitä ja eläinten luita[31]. Paikka on ajoitettu aikaan noin 12000-13500 radiohiilivuotta sitten[31]. Löydöksissä on kaksipuolisesti iskettyjä kiviesineitä, koruja ja kaivertimia[27]. Joihinkin säilyneisiin luihin on tehty viivamaisia kaiverruksia[28]. Tunnetuin Berelekhin löydös on mammutin kuva[28]. Eläinlöydöt ovat mammutteja ja muita jääkauden eläimiä.

Ushkijärven löydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamtshatkan niemimaan Ushki-järveltä on kaivettu kivikautisia löytöjä viidestä kohtaa[32]. Löydöt ovat neoliittisia ja peloliittisia. Kerrostumasta VI on löydetty yli pyöreän 20 nahkamajan jäänteet, joista on säilynyt muun muassa tulisija ja syötyjen kalojen ruotoja. Yhden majan alta on löydetty tarkoituksella sinne haudatun koiran luut[32]. Erään majan alta on löydetty haudattu lapsi ja haudassa punaokraväriä ja kivityökaluja[33]. Kerrostuma VI ajoittuu suunnilleen aikaan 10800 BP[33]. VI:stä löydetyt kärjet ovat joko 2-puolisesti iskettyjä venemäisiä. Erääseen kiveen on kaiverrettu ehkä kotamaisten majojen kuvia[34]. Ehkä n 13000-14000 BP:n ikäisestä[35].

Kerrostumasta VII joka eroaa huomattavasti myöhemmästä VI:stä[36] on löydetty suurten monilisisten majojen jäänteitä[33]. Kivirengasliesiä ei ole löydetty. On löydetty okraa, hemamtiittia ja työkaluja. Kerrostumaa luonnehtivat litteät 2-puolisesti isketyt kärjet[33] ja myös korut. Erityisesti Ushki VI:tlle ovat ominaisia kantakärjet.

VII:stä on myös kannoitettuja kärkiä, soikeita veitsiä, mikroterämäisiä poria, kaivertimia ja koruja[37]. Ushki VII;n kantakärjet muistuttavat Pohjois-Amerikan varhaista kantakärkiperinnettä[38]. Ushki 1:n alue oli jääkauden lopuilla ja varhaisholoseenilla tundraa[39]. Myöhäisin Ushki on varhaiselta holoseenilta noin ajalta 8700 BP[33].

Djuktain kulttuurin/luolan kirjoitusasuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri lähteissä käytetään erilaisia kirjoitusasuja Djuktain kulttuurille.

  • Dyukhtai
  • Djuktai
  • Diuktai
  • Duktai
  • Diouktay
  • D’uktai

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Brian Fagan, pitkä Kesä, Gummerus 2008,
  2. Atlas of Ancient America, Michael Coe, 1986, s 34
  3. a b Coe 1986, s 34
  4. http://www.harleyc.com/duotang/docs/ARKY205Midterm2.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b James Q. Jacobs: Paleoamerican Origins: A Review of Hypotheses and Evidence Relating to the Origins of the First Americans (englanniksi)
  6. West 1996, s 174
  7. West 1996, s 189
  8. http://archaeology.about.com/od/uterms/g/ustmil.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. West 1996, s 175
  10. West 1996, s 176
  11. West 1996, s 177
  12. http://www.telusplanet.net/public/dgarneau/euro3.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. Beringia American Baginnings, Frederick West 1996, s 164
  14. a b West 1996, s 166
  15. a b West 1996, s 167
  16. a b c d e f West 1996, s 169
  17. West 1996, s 168
  18. West 1996, s 170
  19. a b West 1996, s 171
  20. West 1996, s 172
  21. West 1996, s 173
  22. West 1996, s 198. s 195
  23. West 1996, s 212
  24. West 1996, s 198
  25. West 1996, s 286
  26. West 1996, s 180
  27. a b West 1996, s 220
  28. a b c West 1996, s 222
  29. West 1996, s 224
  30. West 1996, s 218
  31. a b West 1996, s 219
  32. a b West 1996, s 244
  33. a b c d e West 1996, s 246
  34. West 1996, s 248
  35. West 1996, s 246, s 147
  36. West 1996, s 247
  37. West 1996, s 249
  38. West 1996, s 250 ja Bryan 1980: The Stemmed Point Tradition
  39. West 1996, s 250

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]