Divinyylibentseeni
| Divinyylibentseeni | |
|---|---|
.png) |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C10H10 |
| Moolimassa | 130,18 g/mol |
| Sulamispiste | −66,9 °C ... −52 °C[1] |
| Kiehumispiste | 195 °C[2] |
| Tiheys | 0,904 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Liukenematon veteen |
Divinyylibentseeni (C10H10) on aromaattinen hiilivety. Tyypillisesti divinyylibentseeniä käytetään kahden keskenään isomeerisen muodon m-divinyylibentseenin ja p-divinyylibentseenin seoksena. Divinyylibentseeni on polymeeriteollisuudessa runsaasti käytetty monomeeri muoveissa ja kumeissa.[2][3]
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Divinyylibentseeni on huoneenlämpötilassa väritön neste. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee hiilivetyihin. Divinyylibentseeni on styreeniä reaktiivisempaa ja polymerisoituu helposti sekä itsensä, että muiden polymeroituvien yhdisteiden kanssa jo huoneenlämpötilassa. Divinyylibentseenin homopolymeroitumisessa muodostuva polymeeri on haurasta. Tämän vuoksi Divinyylibentseeniin lisätään stabilisaattoriksi tyypillisesti rikkiä ja 4-tert-butyylikatekolia.[3][2][4]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Divinyylibentseenin valmistukseen käytettävä prosessi on samankaltainen styreenin valmistusmenetelmän kanssa. Reaktiossa dietyylibentseeni johdetaan reaktoriin, jossa on dehydrausreaktiota nopeuttavaa katalyyttiä. Reaktio suoritetaan noin 600 °C lämpötilassa ja tällöin reaktio tuote on pääasiassa m- ja p-divinyylibentseenien 2,25:1-seos. Sivutuotteena muodostuu etyylivinyylibentseeniä. Reaktiolämpötilassa muodostuva o-divinyylibentseeni reagoi helposti edelleen naftaleeniksi, eikä sitä juurikaan muodostu. Lopuksi tuote puhdistetaan alipainetislauksella.[2][3]
Divinyylibentseenistä muodostuva homopolymeeri polidivinyylibentseeni on haurasta eikä sillä juurikaan ole käyttökohteita. Sen sijaan divinyylibentseenin ja muiden monomeerien muodostamat heteropolymeerit ovat yleisessä käytössä. Yksi tärkeimmistä niistä on kopolymeeri styreenin kanssa ja näitä hartseja käytetään erityisesti ioninvaihdossa. Muissa polymeereissä divinyylibentseeniä käytetään ristisillottavana yhdisteenä. Ristisilloitus divinyylibentseenillä parantaa polymeerin kovuutta, kuumuudenkestävyyttä ja kimmomoduulia. Tällaisia polymeerejä käytetään muun muassa sähköneristeinä.[2][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Divinyylibentseeni (isomeerien seos) kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 28.4.2014
- ↑ a b c d e f Denis H. James & William M. Castor: Styrene, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 28.4.2014
- ↑ a b c d Shiou-Shan Chen: Styrene, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2006. Viitattu 28.4.2014.
- ↑ a b Hans R. Kricheldorf,Oskar Nuyken,Graham Swift: Handbook of Polymer Synthesis, s. 106. CRC Press, 2010. ISBN 9780824754730. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.4.2014). (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ChemBlink: Divinylbenzene (englanniksi)
- ChemBlink: 1,3-Di(Ethenyl)Benzene (englanniksi)
- ChemBlink: 1,4-Di(Ethenyl)Benzene (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)