Dimitrie Alexandru Sturdza

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dimitrie A Sturdza.jpg

Dimitrie Alexandru Sturdza (10. maaliskuuta 1833 Miclăuşeni, Moldavia21. lokakuuta 1914 Bukarest)[1] oli romanialainen valtiomies, joka toimi neljä kertaa Romanian pääministerinä vuosina 1895–1896, 1897–1899, 1901–1904 ja 1907–1909.

Dimitrie Alexandru Sturdza kuului Sturdzan vanhaan pajarisukuun, joka on vaikuttanut Moldaviassa useita vuosisatoja. Hän opiskeli Iașin akatemiassa ja useissa saksalaisissa yliopistoissa.[2] Vuosina 1857–1858 hän työskenteli Moldavian tulevaisuuden ratkaisemista varten perustetun niin sanotun ad hoc -divaanin sihteeristössä. Sturdza oli Romanian ensimmäisen ruhtinaan Alexandru Ioan Cuzan sihteerinä, mutta osallistui myöhemmin Cuzan syrjäyttämiseen. Hän toimi vuodesta 1866 alkaen useasti eri ministerintehtävissä Ion Ghican ja Ion Brătianun johtamissa hallituksissa. Vaikka Sturdza vastusti 1870-luvun alkupuolella voimakkaasti Romanian konservatiivihallitusten Saksaan ja Itävalta-Unkariin nojannutta ulkopolitiikkaa, hän kääntyi myöhemmin vielä jyrkemmäksi Venäjän vastustajaksi, ja allekirjoitti Brătianun hallituksen ulkoministerinä vuonna 1883 Romanian salaisen liittosopimuksen kolmiliiton kanssa.[2][1]

Ion ja Dumitru Brătianun kuoltua Sturdza valittiin vuonna 1892 kansallisliberaalin puolueen johtajaksi. Hän oli sen jälkeen itse pääministerinä lokakuusta 1895 joulukuuhun 1896, huhtikuusta 1897 huhtikuuhun 1899, helmikuusta 1901 vuoden 1904 loppuun ja maaliskuusta 1907 tammikuuhun 1909.[2] Hänen viimeisen pääministerikautensa aikana Romaniassa puhkesi vuonna 1907 suuri talonpoikien kapina, joka kukistettiin verisesti. Väkivaltaisuuksissa kuoli tuhansia.[1] Poliittisen uransa ohella Sturdza toimi pitkään Romanian akatemian pääsihteerinä. Hänen johdollaan julkaistiin eräitä mittavia lähdejulkaisusarjoja Romanian historiaa koskevista asiakirjoista. Hän julkaisi myös numismatiikkaa käsitelleitä teoksia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Dimitrie Alexandru Sturdza (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 6.9.2015.
  2. a b c d Nordisk familjebok (1918), s. 502–503 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 6.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]