Dihydroksiasetonifosfaatti
| Dihydroksiasetonifosfaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | (3-hydroksi-2-oksopropyyli)divetyfosfaatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C(C(=O)COP(=O)(O)O)O [1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C3H7O6P |
| Moolimassa | 170,056 g/mol |
Dihydroksiasetonifosfaatti eli DHAP (C3H7O6P) on orgaaninen molekyyli, joka esiintyy välituotteena monissa eri biokemiallisissa reaktioissa, esimerkiksi glykolyysissä. Kemialliselta rakenteelta yhdiste on dihydroksiasetonin ja fosforihapon esteri.
Glykolyysi ja Calvinin kierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Glykolyysissä dihydroksiasetonifosfaattia muodostuu, kun aldolaasi A-entsyymi katalysoi reaktiota, jossa fruktoosi-1,6-bisfosfaatti hajoaa dihydroksiasetonifosfaatiksi ja glyseraldehydi-3-fosfaatiksi. Syntynyt dihydroksiasetonifosfaatti muutetaan trioosifosfaatti-isomeraasientsyymin avustuksella glyseraldehydi-3-fosfaatiksi.[2]
Fotosynteesin pimeärekatiossa eli Calvinin kierrossa 1,3-bisfosfoglyseraatti muutetaan dihydroksiasetonifosfaatiksi ja glyseraldehydi-3-fosfaatiksi. Samalla koentsyyminä mukana ollut NADPH hapettuu NADP+:ksi. Muodostunut dihydroksiasetonifosfaatti käytetään edelleen ja siitä kasvit valmistavat fruktoosi-1,6-bisfosfaattia ja sedoheptuloosi-1,7-bisfosfaattia.[3]
Glyseroli-3-fosfaatin synteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Glyseroli-3-fosfaatti on rasvahappomolekyylien vastaanottaja triglyseridien biosynteesissä. Glyseroli-3-fosfaattia syntyy muun muassa glykolyysin tuloksena muodostuneesta dihydroksiasetonista, joka pelkistetään glyseroli-3-fosfaattidehydrogenaasientsyymin katalysoimana glyseroli-3-fosfaatiksi.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dihydroxyacetone Phosphate – Substance summary NCBI. Viitattu 17. marraskuuta 2009.
- ↑ Pamela C. Champe,Richard A. Harvey,Denise R. Ferrier: Biochemistry, s. 101. Lippincott Williams & Wilkins, 2008. ISBN 978-0-7817-6960-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.11.2009). (englanniksi)
- ↑ Calvin cycle Bio-Medicine. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 17.11.2009.
- ↑ Pamela C. Champe,Richard A. Harvey,Denise R. Ferrier: Biochemistry, s. 186. Lippincott Williams & Wilkins, 2008. ISBN 978-0-7817-6960-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.11.2009). (englanniksi)