Dianan temppeli (Nemi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nemin Dianan temppelin terassin raunioita.

Dianan temppeli oli antiikin roomalainen temppeli, joka rakennettiin arviolta 300-luvulla eaa. Nemijärven rannalle lähelle nykyistä Nemin kaupunkia.[1] Temppeli oli antiikin aikana merkittävä pyhiinvaelluskohde. Nemijärven rannoilla ja temppelin alueella pidettiin joka vuosi elokuun 13. päivä Dianalle pyhitetty juhla.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen temppelin rakentamista paikalla oli pyhä metsä, jossa oli Dianan kulttipatsas. Dianaa palvottiin Nemin rannan metsissä jo 200 vuotta aikaisemmin kuin kuningas Servius rakennutti Rooman kaupunkiin Dianan temppelin vuonna 545 eaa. Koska palvontapaikka oli alkujaan metsässä, kutsuttiin temppelin ylipappia nimellä Rex Nemorensis eli metsän kuningas.[3]

Suurimmillaan temppelin alue oli 45 000 neliömeriä ja siinä oli useita terasseja, joilla oli erilaisia patsaita. Temppelialueella oli majoitustilaa pyhiinvaeltajille ja papeille, kylpylä ja teatteri. Aluetta ympäröi doorilaiseen tyyliin rakennettu pylväikkö ja porttirakennelma, jonka pylväistä osa oli punaisia ja osa tummanharmaata laavakiveä.[4]

Temppeli pysyi käytössä luultavasti 400-luvulle jaa., jolloin tuli määräys sulkea kaikki pakanatemppelit. Alue autioitui, temppelistä ryöstettiin kaikki kallisarvoinen ja sen kiviä käytettiin toisiin rakennuksiin. Alue peittyi kasvillisuudella ja metsittyi. Ensimmäiset kaivaukset tehtiin alueella 1600-luvulla. Kaivajat olivat eripuolilta Eurooppaa tulleita amatöörejä, joita kiehtoi lähinnä ajatus löytää raunioista hienoja esineitä. Kaivajien ansiosta temppelin raunioista löydettyjä esineitä on monissa eurooppalaisissa museoissa.[4]

Järjestelmällisiä kaivauksia alueella tehtiin vuosina 1924–1928 ja niitä johti valtionarkeologi Edoardi Gatti. Tuolloin saatiin päivänvaloon teatterin ja kylpylän jäännökset. Gatti kuitenkin kuoli kesken kaivausten, minkä jälkeen niiden johtoon tuli Lucia Morpurgo. Morpurgon työ kohtasi vaikeuksia, sillä Nemijärveltä löydettiin keisarillisten laivojen jäännökset ja resurssit suunnattiin niihin. Temppelin alueen omistanut maanviljelijä peitti kaivaukset sillä halusi maan takaisin viljelykäyttöön. [5]

Kuvia raunioista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]