Delfoi-metodi

Delfoi-menetelmä on asiantuntijamenetelmä, jota on käytetty laajasti tulevaisuudentutkimuksessa. Delfoi-menetelmässä kuullaan nykyisin tyypillisesti kahdella tai kolmella kierroksella 15–40 asiantuntijaa. Suurissa teknologian Delfoi-tutkimuksissa, joita on tehty muun muassa Japanissa, Saksassa ja Britanniassa on tosin käytetty jopa useiden tuhansien vastaajien paneeleja.

Asiantuntevan ja kattavasti relevantteja intressitahoja edustavan paneelin valinta on tutkimuksen ratkaiseva vaihe. Ensimmäisellä kierroksella, joka usein toteutetaan haastatteluin, etsitään olennaisia kysymyksiä ja motivoidaan paneelia jatkotyöskentelyyn. Seuraavalla kierroksella panelistit arvioivat tulevaisuusväitteitä ja perustelevat vastauksiaan erilaisin näkökohdin eli argumentein. Keskeinen piirre menetelmässä on vastauksien antaminen ilman nimiä eli anonyymisti.

Delfoi-menetelmä soveltuu erityisesti monimutkaisen tai nopeasti muuttuvan teeman käsittelyyn, jonka suhteen on osoitettavissa erityisen hyvin sitä tuntevia asiantuntijoita tai asianomistajia (kuten tiettyjä väestöryhmiä) tai organisaatioita (teknologian kehitys, yhteiskunnallinen ongelma).

Gordon (2005) kuvaa alkuperäisen delfoi-tekniikan perusvaiheet avaruusesimerkkiä käyttäen. Tehtävänä on arvioida, milloin ihminen laskeutuu ensi kerran Marsiin. Sen selvittämiseksi kootaan parinkymmenen henkilön ryhmä erityyppisiä asiantuntijoita (avaruustutkijoita, tähtitieteilijöitä, raketti-insinöörejä), joilta kultakin kysytään aluksi aika-arviota Marsiin pääsemisestä. Toisessa vaiheessa vastaajille näytetään ensimmäisen kyselykierroksen vastausjakaumat ja poikkeavien vastausten esittäjiä pyydetään tarkistamaan kantaansa tai perustelemaan näkemyksensä. Kolmannessa vaiheessa täydennetty ja tarkistettu ryhmätulos esitetään kaikille vastaajille, joita kannustetaan vielä kerran täydentämään ja tarkistamaan vastauksensa ja argumenttinsa. Kierrosten jälkeen aineisto analysoidaan ja lopuksi raportoidaan tulokset.

Delfoi-prosessissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi. Prosessissa pyritään seulomaan näkemykset jaetuiksi tai erimielisiksi yhteisönäkemyksiksi. Molemmat lopputulemat ovat arvokkaita. Erimielisiä voidaan olla paitsi argumenteista myös tavoitteista, vaihtoehtojen todennäköisyydestä ja haluttavuudesta.

Ominaispiirteet

Delfoi on leimallisesti asiantuntijamenetelmä. Sen paneeliksi nimettyyn raatiin valitaan tutkimusaihetta eri suunnilta hallitsevia eksperttejä. Nämä asiantuntijat saatetaan vuorovaikutukseen aiheen teemojen ja toistensa kanssa tavalla, jossa korostuvat asiaperustelut vastaajien aseman ja auktoriteetin sijasta. Osmo Kuusen (1999) mukaan delfoi -kelpoisen ekspertin tulee (1) olla oman tiedonalansa kärjessä, (2) olla kiinnostunut eri tiedonaloista, (3) pystyä näkemään yhteyksiä kansallisen ja kansainvälisen, nykyisen ja tulevan kehityksen välillä, (4) kyetä tarkastelemaan ongelmia myös epätavanomaisesta näkökulmasta, ja (5) olla kiinnostunut tekemään jotain uutta.

Delfoissa asiantuntijat vastaavat ja kommentoivat kysymyksiä ja väitteitä anonyymisti. Asiantuntijoiden nimettömyydellä vältetään ilmaisu- ja kuuntelurajoitteita, joita kohdataan kasvokkainryhmissä. Panelistin asema - korkea tai alhainen status - ei anonyymiprosesseissa pääse vaikuttamaan muiden mielipiteisiin. Vastaajan ei tarvitse pelätä kasvojen menetystä, vaikka vastaisikin "väärin" tai kommentoisi "löysästi". Hänen ei myöskään ole tarpeen varoa kannanottoja, joita työnantaja ei julkisina hyväksyisi. Intressi- tai arvokonflikteissa asiat eivät henkilöidy samalla tavalla kuin personoidussa kommunikaatiossa.

Delfoin erottaa survey-metodeista sen iteratiivisuus ja palautteisuus (feedback). Päinvastoin kuin gallupeissa mielipiteitä ei kerätä vain analysoitavaksi, vaan vastaustieto kierrätetään takaisin eksperteille. Palautetiedon avulla vastaajia ohjataan perustelemaan valintojaan. Tiedon muodostus etenee kierroksittain niin, että edellinen kyselykierros muodostaa pohjan seuraavalle.

Delfoi-tutkimus käynnistetään usein jostain ajan- tai tulevankohtaisesta riita- tai kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more” ). Ihanteellinen kiistakysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon keskustelunaihe (”a vital or unsettled matter”), joka odottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuaan.

Delfoi-metodille on perustettu verkkoon avoin kehittäjäyhteisö. Verkkokommunikaation kehitys on raivaamassa Delfoi-menetelmälle uusia sovelluskohteita, mutta myös uusia metodikonsepteja, joissa hyödynnetään useiden osapaneeleiden sisäistä ja keskinäistä kommunikointia, asianosaisuutta asiantuntijuuden rinnalla sekä barometrityyppisiä pitkäaikaisseurantaa edellyttäviä ja kansalaistoimintaa aktivoivia metodiratkaisuja.

Suomessa Delfoi- kursseja ja -työpajoja järjestetään Otavan Opistossa. Koulutus ja työpajat järjestetään yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran , Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Otavan Opiston Osuuskunnan ja Metodixin kanssa.

Lähteet

• Delfoin metamorfooseja Anonyymi blogisivu, jonka lopussa maininta että voi sellaisenaan kopioida Wikipediaan!
• Gordon, T. J. (2005) The Delphi Method. AC/UNU Millennium Project. Futures Research Methodology – V2.0.
• Gordon, T and Pease, A. (2006) RT Delphi, An Efficient, “Round-less” Almost Real Time Delphi Method. Published in Technological Forecasting and Social Change.
• Kuusi, O. (1993) Delfoi-tekniikka tulevaisuuden tekemisen välineenä. Teoksessa M. Vapaavuori (toim.) Miten tutkimme tulevaisuutta? Acta Futura Fennica. No. 5. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Painatuskeskus. Helsinki, 132-140.
• Kuusi, O. (1996) Asiantuntijatiedon jalostaminen tulevaisuudentutkimuksessa. Futura. Vsk. 15, No. 4, 8-16.
• Kuusi, O. (1999) Expertise in the Future Use of Generic Technologies - Epistemic and Methodological Considerations Concerning Delphi Studies. VATT. Helsinki.
• Kuusi, O. (2000) Delfoi. Metodix http://www.metodix.com.
• Kuusi, O., Hiltunen, E. & Linturi, H. (2000) Heikot tulevaisuuden signaalit: Delfoi-tutkimus. Futura 19 (200) Internetissä Elektra
• Kuusi, O., Hiltunen, E. & Linturi, H. (2001) Heikot tulevaisuuden signaalit. Futura Internetissä Metodix
• Linstone & Turoff, M. (2002) The Delphi Method: techniques and Applications [1]
• Linturi, H. (2005) Delfoi – menetelmäopas oraakkeleille. Metodix 2005 http://www.metodix.com. ISBN 952-5622-02-9.
• Linturi, H. & Rubin, A. (2006) Kouluttomaan oppimiseen? : opetuksen ja kasvatuksen ristiriitaiset tulevaisuudenkuvat haasteena koulutuksen kehittämiselle. Futura 25 (2006). Internetissä Elektra .
• Linturi, H. (2007) Delfoin metamorfoosit. Futura 1/2007. eDelfoi-artikkelit (Arkistoitu – Internet Archive)
• Linturi, H. (2007) Opetusministeriön sivistysbarometri 1996-2017. Väliraportti. Metodix & Internetix.
• Myllylä, Y. & Linturi, H. (2005): Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA. RD Delfoi-sarjan julkaisu. Internetissä http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) .
• Myllylä, Y. (2007) Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. Joensuun yliopisto. Joensuu. [2]^{[vanhentunut linkki]}
• Rubin, A. & Linturi, H. (2004) Muutoksen tuulissa. Pienten lukioiden tulevaisuudenkuvat. TUTU-julkaisuja 3/2004. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Turun kauppakorkeakoulu. Turku.
• Tapio, P. (2002) The Limits to Traffic Volume Growth. The Content and Procedure of Administrative Futures Studies on Finnish Transport CO2 Policy. Acta Futura Fennica, no 8. Finnish Society for Futures Studies. [3] (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tapio, P. (2003) Disaggregative Policy Delphi. Using cluster analysis as a tool for systematic scenario formation. Technological Forecasting & Social Change 70(1): 83-101.
• Turoff, M. (1970) The Policy Delphi. Journal of Technological Forecasting and Social Change. No. 2, 149-172.
• Turoff, M. & Starr, R. H. (1996) Computer Based Delphi Processes. In Adler and Ziglio, editors. Gazing Into the Oracle: The Delphi Method and Its Application to Social Policy and Public Health, London, Kingsley Publishers.

Aiheesta muualla

• Delfoin kehittäjäyhteisö http://edelfoi.ning.com/ (Arkistoitu – Internet Archive)
• eDelphi 1.0 http://www.edelphi.org
• eDelfoi 4.0 http://edelfoi.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
• eDelfoi 3.0 http://www.edelphi.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
• eDelfoi 2.0 http://www.edelfoi.fi (Arkistoitu – Internet Archive)