Davyn lamppu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaaviopiirrosselvennä.

Davyn lamppu on turvavalaisin, jota käytetään helposti syttyvää kaasua tai pölyä sisältävissä tiloissa, kuten hiilikaivoksissa. Lampun on keksinyt Humphry Davy 1810-luvulla. Lampun rakenne koostuu liekkiä räjähtäviltä kaivoskaasuilta suojaavasta vahvistetusta lasikuvusta, jonka sisällä on lämpöä varastoiva sekä kaasun räjähtämistä estävä metalliverkko.[1]

Davyn lamppu perustuu öljylamppuun, jonka liekki on suljettu tiheän verkon sisään. Verkko toimii liekinestäjänä. Ilma ja mikä tahansa kaivoskaasu voi kulkea verkon läpi riittävästi pitääkseen palamista yllä, mutta verkon reiät ovat niin pieniä, ettei liekki voi levitä niiden läpi ja sytyttää verkon ulkopuolista kaasua. Alkujaan Davyn lampuissa käytettiin raskasta kasviöljyäselvennä.

Lamppua voitiin käyttää kaasunilmaisimena. Jos lamppuun pääsi syttyvää kaasuseosta, liekki voimistui ja siihen ilmaantui sinertävä sävy. Kun lamppu sijoitettiin esimerkiksi kaivoskäytävän lattialle, se toisaalta ilmaisi hapen vähyyden liekin tukahtumisella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arnold, Nick: ”Poltetta ja pauketta: kuuluisien kemistien galleriassa Sir Humphry Davy”, Karmea totuus kemiasta, s. 147. Suomentanut Tarja Rouhiainen. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1500-3.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.