Dauphin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo aatelisarvosta. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Dauphin oli Ranskan alueella käytössä ollut harvinainen aatelisarvo, jota käytettiin Ranskan kuningaskunnan kruununperillisten tittelinä vuosina 1349–1791 ja 1824–1830.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dauphin on alkujaan ollut Kakkois-Ranskassa sijaitsevan itsenäisen alueen Dauphinén Viennen kreivien lisänimi, sittemmin titteli, "Viennen dauphin" (ransk. Dauphin de Viennois). Sana dauphin tarkoittaa delfiiniä, jonka kuva oli Viennen kreivien vaakunassa.

Viennen dauphinia jäljitellen eräs Auvergnen kreivien sukuhaara otti myös käyttöön tittelin "Auvergnen dauphin".

Ranskan monarkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan dauphinin vaakuna.

Ranskan kuningaskunnan kruununperilliset kantoivat dauphinin titteliä vuodesta 1349 lähtien. Tuolloin lapseton Viennen kreivi Humbert II myi läänityksensä Dauphinén Ranskan kuninkaalle Filip VI:lle sillä ehdolla, että kruunperillinen kantaisi dauphinin nimeä ja arvoa.

Saadakseen kruununperijänä dauphinin tittelin pelkkä perimysoikeus ei riitä. Tittelin saajan tulee olla hallitsevan, elossa olevan monarkin jälkeläinen. Näin esimerkiksi Ranskan kuninkaista Frans I ei ollut dauphin, sillä hän nousi hallitsijaksi serkkunsa Ludvig XII:n jälkeen. Ludvig XIV aikoihin asti arvonimenä oli yleisesti muoto Viennen dauphin, mutta tuolloin se muuttui muotoon Ranskan dauphin (ransk. Dauphin de France).

Ensimmäinen Ranskan monarkian jäsen, jonka lisänimenä oli dauphin, oli Juhana II, joka seurasi valtaistuimelle isäänsä Filip VI:a. Viimeinen oli dauphin Kaarle X:n poika Angoulêmen herttua, joka kuitenkin luopui arvosta vuonna 1830.

Erikoisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludvig XIV pitkä hallituskausi aiheutti paljon ongelmia. Ensinnäkin hänen poikaansa Ludvigia (1661–1715) kutsutti nimellä le Grand Dauphin (Suuri Dauphin). Näin koska hänen poikansa Ludvig (1682–1712) sai arvon le Petit Dauphin (Pieni Dauphin). Vielä ehti listaan kolmaskin Ludvig (1707–1712), joka hänkin oli Dauphin. Vasta 1712 oli vuorossa seuraava Ludvig (1710–1774), joka oli dauphin ja hallitsijana Ludvig XV, eli hän seurasi valtaistuimelle suoraan isoisänsä isää.

Dauphinin puolisoa on yleisesti kutsuttu arvonimellä dauphine. Lisäksi nykyisessä kielenkäytössä melkein ketä tahansa jonkun perillistä voidaan kutsua dauphiniksi. Kruununperillisen kohdalla kyse oli erisnimen luonteisesta arvosta, ja siksi se kirjoitetaan ranskassa isolla kirjaimella, kun tiedetään kenestä dauphinista on kyse.