Danilo I (Montenegron ruhtinaspiispa)
Danilo I (Danilo Nikola Petrović; n. 1670 – 11. tammikuuta 1735) oli Montenegroa vuosina 1696–1735 hallinnut ruhtinaspiispa. Hän oli ensimmäinen hallitsija Petrović-Njegošin suvusta, joka sen jälkeen hallitsi maata yli 200 vuotta.[1]
Danilo sai vuonna 1696 ruhtinaspiispan (vladika) aseman, johon sisältyi oikeus nimetä oma seuraajansa sukulaistensa joukosta, mikä varmisti hallitsijuuden periytymisen suvussa. Danilon hallitsijakauden merkittäviä tapahtumia Montenegrossa olivat ruhtinaskunnan muslimiväestön joukkomurha jouluaattona 1702, maahan tunkeutuneen turkkilaisen armeijan lyöminen Tzarevlatzin taistelussa vuonna 1712 sekä Cetinjen kaupungin päätyminen turkkilaisten käsiin ja siitä seurannut Cetinjen luostarin hävitys vuonna 1714. Danilo loi läheiset suhteet Venäjään vieraillessaan vuonna 1715 Pietari Suuren luona, ja onnistui Venäjän tuella osittain korjaamaan Montenegron sodissa kärsimät takaiskut. Danilo I:tä seurasi hallitsijana hänen veljenpoikansa Sava II.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
