Dakota Access Pipeline
Dakota Access Pipeline (DAPL) eli Bakken pipeline on 1 886 km pitkä maanalainen öljyputki Yhdysvalloissa.[1] Putki alkaa Bakkenin öljykentiltä ja kulkee melko suoraan kohti kaakkoa halki Pohjois-Dakotan luoteisosan, Etelä-Dakotan ja Iowan. Se päätyy varastointikeskukseen Illinoisin Patokassa.[1]
Putken reitti kulkee lähellä sioux-kansojen Standing Rock -reservaatin koilliskulmaa, ja osa siitä menee alkuperäiskansojen vanhojen hautausmaiden ja pyhien alueiden halki. Standing Rockin asukkaat ja muut ympäristöonnettomuuksista huolestuneet vastustivat putken rakentamista aktiivisesti, osoittivat mieltä ja leiriytyivät alueelle kuukausien ajaksi. Putken syytettiin saastuttavan juomaveden ja vaurioittavan hautausmaita.[2]
Putki otettiin virallisesti käyttöön 1. kesäkuuta 2017.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Putken rakensi Dakota Access LLC, joka on Energy Transfer Partners L.P:n tytäryhtiö. Hankkeen yhtiökumppaneina toimivat Philips 66, Enbridge ja Marathon Petroleum. Alkuperäisen suunnitelman mukaan putken oli tarkoitus olla valmiina käyttöön 1. tammikuuta 2017.[4]
Suunnitelmasta kerrottiin julkisuuteen 25. kesäkuuta 2014. Hankkeen hinnaksi ilmoitettiin 3,78 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[4] Maanomistajien kuulemisia järjestettiin elokuusta 2014 tammikuuhun 2015. 26. marraskuuta 2016 hankkeen kerrottiin olevan 87 prosenttisesti valmis.
Putkihanke herätti arvostelua sen tarpeellisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Useat dakotalaiset ja iowalaiset alkuperäiskansat, kuten meskwakit[5] ja useat sioux-heimokansat, ilmoittivat vastustavansa putkea. Elokuussa 2016 Standing Rock -reservaatissa muodostettu ReZpect Our Water -ryhmä luovutti vetoomuksen armeijan luonnonvaroista vastaavalle USACE-osastolle (United States Army Corps of Engineers). Vastarinta öljyputkityömaalla nousi kansainväliseksi uutiseksi. Öljyputken rakentamista vastusti tuhansia ihmisiä. Osan mielenosoittajista ja poliisin välille syntyi yhteenottoja. Poliisi pidätti yhteensä 761 mielenosoittajaa.[6]
4. joulukuuta 2016 presidentti Barack Obaman hallinnon johtama USACE kielsi luvan rakentaa putkea kulkemaan Oahe-tekojärven alitse keskusteltuaan sioux-heimon ja Dakota Accessin kanssa. Se ilmoitti tekevänsä ympäristövaikutuslausunnon selvittääkseen vaihtoehtoisia reittejä.[7]
25. tammikuuta viisi päivää virassa ollut uusi presidentti Donald Trump lyhensi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.[8]
3. maaliskuuta pääsi Watford Cityssä Pohjois-Dakotassa putken liitoskohdasta vuotamaan 320 litraa öljyä. Saastunutta lunta ja maata poistettiin, eikä vesistöille tai muulle luonnolle koitunut vahinkoa.[9]
5. maaliskuuta putkesta pääsi maaseudulla Mercerin piirikunnassa Pohjois-Dakotassa vuotamaan 76 litraa öljyä venttiilin rikkouduttua maan pinnalla.[9]
18. maaliskuuta liittovaltion vetoomustuomioistuin hylkäsi Standing Rockin ja Cheyenne Riverin siouxien vaatimukset määrätä putken rakentaminen ja öljyn kuljetus välittömästi keskeytettäviksi. Oikeuden mukaan edellytykset siihen eivät täyttyneet.[10]
4. huhtikuuta putkesta pääsi ölyä vuotamaan 320 litraa öljynpumppaamolla Crandonin pohjoispuolella Etelä-Dakotassa. Luonnolle ei koitunut haittaa.[10]
Mikään vuodoista ei ylittänyt 800 litraa (210 gallonaa), jota öljyputkien ja vaarallisten materiaalien turvallisuudesta vastaava virasto pitää "merkittävän" vuodon rajana.[10]
Putki otettiin virallisesti käyttöön 1. kesäkuuta 2017.[3]
Neljä pohjois- ja etelädakotalaista sioux-heimoa jatkoi oikeudenkäyntiä liittovaltion tuomioistuimessa Washingtonissa sulkeakseen putken.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Dakota Access pipeline possible rerouting carries questions CBC News. 3.11.2016. Canadian Broadcasting Corporation (CBC). Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ The Dakota Pipeline dispute BBC News. 7.2.2017. British Broadcasting Company (BBC). Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Operations - Crude Oil Pipeline Projects DAPL www.energytransfer.com. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Trump advance construction of controversial oil pipelines Keystone XL, Dakota Access pipelines Business Standard India. 25.1.2017. Arkistoitu . Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Meskwaki tribe opposes Bakken oil pipeline through Iowa USA Toay. 16.3.2015. Gannett Company Inc. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b $3.8 Billion Dakota Access Oil Pipeline Begins Service 1.6.2017. U.S. News & World Report L.P.. Viitattu 1.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Caroline Kenny, Gregory Krieg, Sara Sidner and Max Blau: Dakota Access Pipeline to be rerouted CNN. 5.12.2016. Cable News Network (CNN). Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Trump advance construction of controversial oil pipelines Keystone XL, Dakota Access pipelines Business Standard India. 25.1.2017. Business Standard Private Ltd. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b The Dakota Access pipeline sprung 2 new leaks Business Insider. 23.5.2017. Business Insider Inc. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Dakota Access pipeline: appeals court refuses tribes' request to stop oil flow The Guardian. 18.3.2017. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dakota Access Pipelinen kotisivu (englanniksi)