Creswellin kulttuuri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Creswellin kulttuuri oli jääkauden loppuvaiheen kivikautinen suurriistan metsästäjien kulttuuri Britteinsaarilla. Se on saanut nimensä keskienglantilaisesta Cresswell Crags-kalkkikivirotkosta, jonka luolista on tehty monia arkeologisia löytöjä.

Tämä kulttuuri oli ensimmäinen todistettu kulttuuri jääkauden huippuvaiheen mahdollisen Britteinsaarten autioitumisen jälkeen.lähde?

Creswellin kulttuurin jäljiltä on löydetty muun muassa kivisiä nuolenkärkiä sekä luuhun tehtyjä kaiverruksia. Sen ihmiset elivät jättiläispeuran, hevosen, mammutin ja muun suurriistan ja myös pienemmän riistan metsästyksellä. Joko liikkumalla laajasti tai kaupan kautta hankittiin yli 100 kilometrin päästä meripihkaa ja piikiveä. Kulttuuri tunnistetaan Creswellin tyyppisistä lehtimäisistä nuolenkärjistä ja tasasivuisen kolmion muotoisista Cheddar-kärjistä. Siitä on löytynyt jäänteitä 28 paikasta Englannissa ja Walesissa.[1]

Ruoantähteiden joukosta on löydetty sekaisin ihmisen ja eläinten luita. Niiden jäljistä on päätelty, että kulttuuriin on voinut kuulua ihmissyöntiä joko ravinnonhankkimiseksi tai rituaalina.[2]

Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Creswellin kulttuuria eteläisessä Britanniassa oli kuitenkin esisolutrealaista asutusta, joka lienee hävinnyt jääkauden kylmässä huippuvaiheessa.lähde? Tätä kulttuuria pidetään Madeleinen peuranmetsästyskulttuurin johdannaisena. Kulttuurin aikalaisia olivat muun muassa Hampurin, Federmesserin ja Madeleinen kulttuuri.

Kulttuuri on ajoitettu Creswell Cragsin löydön perusteella aikaan 12500-12000 kalibroimatonta radiohiilivuotta sitten.[1] Tämä vastaa suunnilleen aikaa 14800-13900 kalenterivuotta sitten, koska radiohiilimenetelmä ei anna suoraan oikeita ajoituksia. Creswellin alun aikoihin alkoi lämmin Bölling-jakso eli Dimlington-interstadiaali, jonka aikana jää suli kaikkialla maapallolla nopeasti.

Lämpötila nousi Etelä-Englannissa rajusti 17 C:hen, ja koivua, pensaita ja ruohoja saapui Engantiin. Jossain vaiheessa Creswellin aikana tai jälkeen lämpötila kuitenkin putosi kylmään nuorempaan Dryaskauteen. Creswellin kulttuuri säilyi kuitenkin Britteinsaarilla, ja löytöpaikat jopa lisääntyivät aiemmasta. Kylmän ajan Creswelliä edustavat Hengistbury Headin löydöt ajalta 12500 eaa.lähde?

Creswellin kulttuuria ylläpitäneiden ihmisten ravintoa olivat hevoset ja jättiläispeura, villasarvikuono, hyeena, mammutti, napajänis, peura, saiga-antilooppi, villihärkä, ruskeakarhu, ilves, napakettu ja susi.[1]

Myöhäispaleoliittisen ajan lopun Creswellin kulttuurin jälkeen tuli mesoliittinen Maglemosen kulttuuri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c John Hunter, Ian Ralston: The Archaeology of Britain: An Introduction from the Upper Palaeolithic to the Industrial Revolution, s. 16-24. Routledge, 1999. ISBN 9780415135887.
  2. Andrews & Fernandez-Alvo: Cannibalism in Britain: Taphonomy of the Creswellian (Pleistocene) faunal and human remains from Gough's Cave (Somerset, England). Bulletin of the Natural History Museum: Geology, 2004, 58. vsk, s. 59-81. DOI http://dx.doi.org/10.1017/S096804620300010X.+Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]