Kanadanruohokanukka

Kanadanruohokanukka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Cornales
Heimo:	Kanukkakasvit Cornaceae
Suku:	Kanukat Cornus
Laji:	canadensis
Kaksiosainen nimi
Cornus canadensis L.
Katso myös
Kanadanruohokanukka Wikispeciesissä   Kanadanruohokanukka Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Kanadanruohokanukka (Cornus canadensis) on kanukkakasvien heimoon ja kanukoiden sukuun kuuluva kasvilaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Kanadan itäosista koko Pohjois-Amerikan halki Alaskaan ja Siperian itäosiin. Lajia käytetään toisinaan koristekasvina.

Ulkonäkö ja koko

Piirros kasvista

Kasvutapa ja lehdet

Kanadanruohokanukka on monivuotinen ruohokasvi. Kasvin vuosittain uusiutuvat versot nousevat haarautuvasta maavarresta kasvupaikasta riippuen kesäkuun alkupuolella ja saavuttavat noin 10–30 senttimetrin korkeuden. Maavartensa avulla kasvi muodostaa usein laajoja mattoja.

Kasvin soikeat, terävät lehdet sijaitsevat varsien päissä neljän tai kuuden ryhmissä. Kanadanruohokanukka muistuttaa huomattavasti Suomessakin kasvavaa ruohokanukkaa (Cornus suecica), mutta tämän lehdet ovat jakautuneet tasaisesti koko varteen. Varret päättyvät kukintoon tai pysyvät kasvullisina.

Kukat ja hedelmät

Kanadanruohokanukan kukinnossa on noin 8–25 kukkaa; kukinnon ympärillä on neljä valkoista, joskus vaaleanpunaista ylälehteä. Yhdessä kukassa on neljä valkoista tai vihertävää kehälehteä. Heinä-elokuussa aukeavissa kukissa on mettä erittäviä kiekkoja. Kanadanruohokanukan pölyttymismekanismi on epätavallinen: kehälehdissä on herkkiä harjaksia, jotka koskettaessa avaavat sulkeutuneen kukan ja ponnet viskaavat siitepölyn ilmaan. Tällöin kukassa vierailevat hyönteiset peittyvät siitepölyyn.

Kanadanruohokanukan pyöreät, punaiset marjat kypsyvät syyskuussa. Ne ovat syömäkelpoisia, mutta mauttomia ja jauhoisia. Eläimet syövät marjoja ja varmistavat näin kasvin leviämisen; siemenet itävät seuraavana keväänä tai vasta kahden talven jälkeen.

Kromosomiluku

Kasvin kromosomiluku on 2n = 22 tai 44.

Levinneisyys ja ekologia

Kanadanruohokanukka kasvaa laajalla alueella koko Kanadassa, Siperian itäosissa ja Yhdysvaltain pohjoisissa osavaltioissa. Etelässä erillisiä kasvustoja esiintyy Kalliovuorten ylängöiltä New Mexicoon ulottuvalla alueella; itäisin kasvusto on Grönlannissa.

Laji kasvaa monenlaisissa elinympäristöissä, tavallisimmin havumetsien aluskasvillisuudessa ja aukioilla. Kanadanruohokanukka sietää mantereellisempaa ja siten kuivempaa ilmastoa kuin ruohokanukka, mutta esiintyy yleisimmin paikoissa, joissa on hyvät vesivarat. Se kasvaa usein yhdessä vanamon (Linnaea borealis), keltatalvikin (Pyrola chlorantha), Rubus pubescens-vatukan, Trientalis borealis-metsätähden ja Viola renifolia-orvokin kanssa.

Peurat ja hirvet syövät kanadanruohokanukan lehtiä, kun taas marjat ovat tärkeää ravintoa monille linnuille ja nisäkkäille.

Luokittelu

Kanadanruohokanukka on läheistä sukua ruohokanukalle; risteymiä muodostuu alueilla, joilla lajien levinneisyysalueet ovat päällekkäiset. Vakiintunutta, tetraploidia risteymää kutsutaan nimellä Cornus unalaschkensis; nykyisin risteymää voi löytää myös kantalajien levinneisyysalueen ulkopuolelta. Jotkut tutkijat erottavat ruohomaiset kanukkalajit omaan Chamaepericlymenum-sukuunsa, jota useimmat pitävät kanukoiden suvun alasukuna Arctocrania.

Kuvia

• 
  Kukintoja
  Pancake Bay Provincial Park
  Ontario, Kanada
• 
  Hedelmiä
• 
  Piirros kasvista