Christian Friedrich Witt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Christian Friedrich Witt (myös Witte; n. 1660 Altenburg3. tai 13. huhtikuuta 1717 Altenburg tai Gotha) oli saksalainen säveltäjä, urkuri ja orkesterinjohtaja.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Witt sai varhaisimman musiikinopetuksensa isältään Johann Ernstiltä, joka toimi Gottfried Scheidtin seuraajana hoviurkurina Altenburgissa. Vuosina 1685–6 Witt sai Nürnbergissä opetusta sävellyksessä ja kontrapunktissa Georg Caspar Weckeriltä, jonka johdolla opintoja täydennettiin myöhemminkin. 1. kesäkuuta 1686 Witt sai nimityksen kamariurkuriksi hoviin Gothassa.[1]

Vuonna 1694 Witt nimitettiin sijaiseksi Kapellmeister W. M. Myliukselle, jota hän lopulta seurasi tämän kuoltua vuonna 1713. Hänellä oli hyvät välit moniin hoveihin, ja hänen oppilaidensa joukossa oli tuleva herttua Friedrich II.[1]

Vuonna 1717 Johann Sebastian Bachia pyydettiin tekemään palvelus saattamalla esityskuntoon passio Gothassa, jossa Witt oli kuolinvuoteellaan. 26. maaliskuuta tuona vuonna Bach esitti teoksen Wittin tilalle tulleena vieraana esiintyjänä, mutta passio on sittemmin kadonnut.[1]

Työ säveltäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Witt sävelsi monipuolisesti sekä vokaali- että soitinmusiikkia. Hänen vokaalimusiikkinsa koostuu pitkälti kirkkokantaateista, joista moni on ilmeisesti kadonnut. Hänen kantaateistaan keskeisiä ovat ne, jotka muodostavat jokaiselle sunnuntaille ja jokaista kirkkovuoden juhlaa varten sävelletyn niin kutsutun Rentweinsdorf-sarjan. Kantaatit ovat tyylillisesti melko vanhanaikaisia, eikä niihin kuulu resitatiivia. Usein teoksiin kuuluu soitinjohdanto, ja vokaalijaksoihin sisältyy konsertto-osia, sooloja, duettoja sekä yksiäänisiä koraaliosuuksia, jotka kruunaa soittimille kirjoitettu osuus.[1]

Witt keräsi koraalitekstien ja -melodioiden kirjan Psalmodia sacra, oder: Andächtige und schöne Gesänge (Gotha, 1715). Kyse on yksi 1700-luvun alun tärkeimmistä virsikirjoista; esimerkiksi Friedrich Wilhelm Marpurg nimesi sen parhaaksi tuntemakseen virsikirjaksi. Sävelmien joukossa oli myös sata uutta työtä, joista suurinta osaa pidetään epäilyksettä Wittin omana kädenjälkenä. Virsi "Schmückt das Fest mit Maien" kuuluu yhä tiettyihin protestanttisiin virsikirjoihin.[1]

Wittin tuotantoon kuuluu myös kolme ranskalaista alkusoittoa, seitsemänosainen sonaatti, neljä sarjaa sekä urku- ja cembalokappaleita. Hänen passacagliansa (d-molli) laitettiin aikoinaan virheellisesti Johann Sebastian Bachin nimiin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]