Christian Endeavor
Nuorten Kristittyjen Liitto Christian Endeavor, CE, on evankelinen yhteisö, ei itsessään uskontokunta. Sen perusti vuonna 1881 Francis Edward Clark Portlandissa Mainessa. CE:n varsinaisena tähtäyspisteenä oli tukea vastaheränneitä kristittyjä nuoria keskinäisessä yhteydessä ja tekemään käytännöllistä työtä Jumalan palvelemiseksi.
Organisaatiohistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuorten Kristittyjen Liitto Christian Endeavor on yhteiskristillinen nuorisojärjestö, joka tarjoaa perustan uskoville nuorille tuntea Jumala Jeesuksessa Kristuksessa. Järjestöstä on selostus lehtiartikkelissa vuonna 1882. Järjestö kasvoi aluksi Yhdysvalloissa ja sitten levisi brittiläiseen imperiumiin ja sieltä edelleen.
Liike saavutti huippunsa 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä ja menetti osittain merkitystään, kun toiset nuorisojärjestöt alkoivat matkimaan CE:tä ja ottamaan siitä oppia. CE-järjestö jatkaa toimintaansa eri puolilla 2000-luvulla.
Ensimmäinen Christian Endeavor –järjestö perustettiin 2. päivänä helmikuuta 1881 Francis E. Clarkin toimesta. Clark perusti ensimmäisen kirkollisen nuorisojärjestön, CE:n, joka on ollut esikuvana modernille, eri kirkkojen ja tunnustuskuntien yhteiselle "youth fellowship" –järjestölle. Yhteisö muodostettiin, jotta nuoret voisivat tunnustaa Kristuksen ja työskennellä Hänen puolestaan. Nuorille osoitettiin, että kirkko hoiti nuoria. Yhteisö antoi nuorille mahdollisuuden palvella osallistumalla hyödyllisiin tehtäviin. CE korosti omistautunutta, evankelioivaa henkeä.
Christian Endeavor loi julkaisuja nuorille, kehitti nuoriso-ohjelmia ja sponsoroi tapahtumia. CE:tä ylläpidettiin yksityisten, usein nuorten lahjoitusten kautta.
Christian Endeavor aloitti pienenä nuorisoryhmänä, joka kokoontui johtajansa kotona. Vuoden kuluessa muodostui kuusi yhdistustä. Kahden vuoden kuluessa yhdistysten määrä kasvoi kuuteenkymmeneenviiteen. Organisaatio laajeni nopeasti yksinkertaisesta kirkollisesta yhdistyksestä maailmanlaajaksi liikkeeksi. 1800-luvun lopulla Christian Endeavor oli monien Amerikan sanomalehtien otsikoissa. Vuonna 1906 oli nuorisolla 67000 CE-yhdistystä, joissa oli yhteensä yli neljä miljoonaa jäsentä. CE koki monenlaisia vaiheita ja vaikutti maltillisena liikkeenä 1920-luvulla.[1]
Christian Endeavor Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turussa perustettiin vuonna 1899 ensimmäinen suomenkielinen kansainvälinen Christian Endeavor, CE –yhdistys, jolle annettiin nimeksi “Immanuelin kappelin nuorten kristittyjen liitto”. Vuoden lopussa jäseniä oli 20. Yhdistyksen säännöissä kerrottiin, että liiton tarkoitus on edistää vakavaa kristillistä elämää jäsenissään, yhdistää Jeesukselle antautuneita nuoria ja totuttaa heitä työskentelyyn Jumalan valtakunnan hyväksi. Jäsenistö koostui toimivista jäsenistä, liittojäsenistä ja kannattavista jäsenistä. Toiminnasta oli varsin tarkat ohjeet.
CE-yhdistyksen jäsenlupaus oli tällainen:
”Uskoen, että Herra Jeesus Kristus antaa voimaa, lupaan Hänelle koettaa tehdä , mitä Hän tahtoo minun tekevän, että säännöllisesti rukoilen ja luen Raamattua joka päivä, ja kannatan omaa seurakuntaani kaikella tavalla, varsinkin käymällä sen viikko- ja sunnuntaikokouksissa, ellei minulla ole joku sellainen este, jonka voin omantuntoni hyväksymänä esittää Vapahtajalleni, ja tietoni mukaan tahdon elää kristillistä elämää. Varsinaisena jäsenenä lupaan olla uskollinen kaikille velvollisuuksilleni, olla läsnä ja ottaa osaa muullakin tavoin kuin vain lauluun, jokaiseen nuorten kristittyjen yhdistyksen kokoukseen, jollei minua estä joku syy, jonka voin omantuntoni. hyväksymänä esittää Herralleni ja Mestarilleni. Jos minun täytyy olla poissa kuukauden pyhityskokouksesta, tahdon, mikäli mahdollista, lähettää ainakin raamatunlauseen luettavaksi vastauksena nimeäni huudettaessa.”
CEn mallisia yhdistyksiä perustettiin ja niitä toimi mm. Tampereella ja Helsingissä. CE-yhdistyksissä oli useita toimikuntia, mm. Tampereella 12, joista useat liittyivät diakoniatyöhön. Yhdistysten keskuselimeksi muodostettiin Nuorten kristittyjen CE-liitto, joka toimi varsin tarmokkaasti. Sillä oli aikaansaapa johtokunta sekä hyvin toimitettu kuukauslehti. Liiton talous oli varsin hyvä. CE-yhdistysten suomenkielisten jäsenluku nousi vuotena 1916 suurimmillaan 2113 jäseneen. Vuonna 1923 CE päätti liittyä Vapaakirkkoon, vaikka toinen malli esitti sen pysymistä yleiskirkollisena liittona. Vuonna 1947 CE-toiminnan loppuessa CE:n jäsenluku oli 778. CE-liitto ja Vapaakirkon Varhaisnuorisoliitto yhdistettiin. Korvaajaksi tuli Suomen Vapaakirkon Nuoret.
Suomen Nuorten Kristittyjen CE-liitto valitsi Eeli ja William Jokisen matkasihteereiksi vuonna 1916. Sitä työtä he tekivät yli 20 vuoden jakson. Vastaavasti Vilho Rantanen tuli matkasihteeriksi vuonna 1925, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1947. Eeli Jokinen valittiin CE-liiton hallitukseen 1917 ja pian senjälkeen CE-liiton johtajaksi. William Jokinen oli järjestön hallituksen jäsenenä 1916-1646 sekä Vilho Rantanen puolestaan vuosina 1923-1947.[2][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Young People's Society of Christian Endeavor.
- ↑ S. S. Salmensaari, Suomen Vapaakirkko. Päivä, 1957.
- ↑ Anna-Liisa Jokinen, Taivaan tähden: Jokisen veljesten matkassa. Gummerus, 1996.
- ↑ William Jokinen, Veljekset maailmalla: lapsuuden ja nuoruuden muistoja vuosisadan vaihteen kummaltakin puolen; Veljekset taistelun helteessä; Myrskyiset vuotemme. Karisto, 1955-1956.