Chicagon suuri palo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John R. Chapinin piirros tulipalosta. Kuva julkaistiin alkujaan Harper's Weeklyssa. Näkymä on koilliseen Randolph Street Bridgen yli.

Chicagon suuri palo vuonna 1871 oli miltei koko Chicagon tuhonnut tulipalo.[1] Palon jälkeen kaupunki rakennettiin lähes kokonaan uudelleen, ja suunnitelmat tehtiin niin että asemakaavassa voitiin korjata ongelmia aiheuttaneita kohtia. Uudelleenrakentamisesta sai alkunsa merkittävä arkkitehtien Chicagon koulukunta.[1]

Chicago oli kasvanut 1800-luvun puolivälissä todella nopeasti. Kaupungin asukasluku oli vuonna 1850 lähes 30 000, mutta kymmenen vuotta myöhemmin asukasluku oli kolminkertaistunut. Keskiluokkaiset muuttivat kaupungin laitamille halpojen liikenneyhteyksien ansiosta. Ydinkeskustan reunamilla oli köyhempiä ja puista rakennettuja asuinalueita, jotka olivat myös täyteen ahdettuja. Tulipalot olivat alueella varsin yleisiä.[2]

Chicagon suuri palo alkoi 8. lokakuuta 1871 West Sidessa DeKoven Streetin ladosta, jonka omistivat Patrick ja Catherine O’Leary. Palon syttymissyytä ei tiedetä, mutta se on laitettu eri lähteissä muun muassa vandaalien, maitovarkaiden, humalaisten naapureiden, itsesytynnän ja O’Learyjen lehmän syyksi. Tuli levisi joka tapauksessa nopeasti, ja palokunta saapui paikalle myöhässä. Tuli levisi lounaistuulen seurauksena, ja käytännössä vasta 10. lokakuuta palo sammui vesisateiden ansiosta. Paloa rajoittivat lisäksi Michiganjärvi ja rakentamattomat tontit.[2]

Tulipalossa kuoli noin 300 ihmistä ja lähes 100 000 jäi kodittomaksi. Noin kolmasosa Chicagosta oli tuhoutunut. Kaikkiaan noin 17 450 rakennusta tuhoutui 9 neliökilometrin alueella. Aineellisia tuhoja aiheutui noin 200 miljoonan dollarin arvosta.[2]

Jälkitapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joseph Medill valittiin kuukauden päästä palosta Chicagon uudeksi pormestariksi. Hän oli luvannut tiukempia rakennus- ja palomääräyksiä. Medillin valintaan saattoi vaikuttaa myös se, että äänestäjätiedot olivat tuhoutuneet tulipalossa, joten vaaleissa ei voitu varmistaa, etteivät ihmiset äänestäisi useammin kuin kerran.[3]

Chicagon jälleenrakennus käynnistyi nopeasti, mitä auttoi se, että liikenneinfrastruktuuri oli säilynyt varsin ehjänä. Jälleenrakennus sai aikaan taloudellisen nousukauden ja nopeaa väestönkasvua. Palon aikaan kaupungissa asui noin 324 000 ihmistä, mutta yhdeksän vuotta myöhemmin asukkaita oli jo 500 000 ja vuonna 1890 yli miljoona. Chicago myös suunniteltiin uudestaan, ja sinne rakennettiin maailman ensimmäiset pilvenpiirtäjät.[3] Ensimmäinen oli vuonna 1885 rakennettu Home Insurance Building.[4] Chicagon uuden kaupunkisuunnittelun vaikutus oli muualla maailmassa merkittävä.[1].

  1. a b c Gympel, Jan: Arkkitehtuurin historia: Antiikista nykyaikaan, s. 78–79. Könemann, 2000 (alkuteos 1996). ISBN 3-8290-4779-7.
  2. a b c Great Chicago Fire Encyclopedia Britannica. 6.10.2021. Viitattu 7.10.2021. (englanniksi)
  3. a b Chicago Fire of 1871 History.com. 21.8.2018. A&E Television Networks. Viitattu 7.10.2021. (englanniksi)
  4. Home Insurance Building history,com. Viitattu 3.5.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]