Centre of Excellence for Operations in Confined and Shallow Waters

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Centre of Excellence for Operations in Confined and Shallow Waters (COE CSW), Rannikko- ja saaristomerisodankäynnin osaamiskeskus, on monikansallinen sotilasorganisaatio, joka on perustettu tukemaan Naton transformaatioita ja kehittämistä. Osaamiskeskus perustettiin huhtikuussa 2007 osana Naton osaamiskeskusohjelmaa (Centre of Excellence). Nato akreditoi osaamiskeskuksen virallisesti 26. toukokuuta 2009.[1] Keskus sijaitsee Kielin kaupungissa Saksassa, Saksan merivoimien 1. Lippueen esikunnan yhteydessä. Lippueen komentaja toimii samalla (kaksoishatutettuna) osaamiskeskuksen johtajana.

Rannikko ja saaristo (CSW)[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rannikko- ja saaristo-olosuhteet määritellään ahtaaksi ja erittäin vaikeakulkuiseksi toimintaympäristöksi ja tämän vuoksi näitä olosuhteita luonnehditaan merisodankäynnille erityisen epätavalliseksi ja ei-toivotuksi toimintaympäristöksi. Rannikon ja saariston monimutkaisuutta ja moniulotteisuutta kuvastavat muun muassa siellä tapahtuva toiminnan nopeus ja yllätyksellisyys, alueen karikkoisuus ja peitteisyys sekä useat alueella samanaikaisesti operoivat siviili- ja sotilasyksiköt. Tyypillistä olosuhteille ja tilanteelle on jatkuva ja nopea muutos. Tällä muutoksella on vaikutusta taktisen edun nopeatempoiseen vaihtumiseen osapuolelta toiselle. Edellä mainittujen ominaisuuksiensa johdosta rannikko- ja saaristo-olosuhteet muodostavat erittäin haastavan taistelutilan, rajoittaen merkittävästi kyseisen merialueen vapaata käyttöä ja siellä tapahtuvaa liikkumista ja operointia. Toisaalta rannikko- ja saaristo tarjoavat myös moninaisia mahdollisuuksia sotilaallisille operaatioille, joissa korostuvat merellisten siviili- ja sotilasviranomaisten toisiinsa kiinteästi liittyvä yhteistoiminta käsittäen myös maa-, meri- ja ilmavoimien yhteistoiminnan.[3]

Tehtävä ja tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaamiskeskuksen tehtävänä on kehittää ja tuottaa lisäarvoa Naton doktriineihin, konsepteihin ja toimintatapoihin. Tärkeä osa toimintaa ovat koe- ja analysointitoiminta sekä Naton tutkimusaloitteiden, projektien, harjoitusten ja operaatioiden erityisasiantuntijatuki.[4] Edellä mainitun lisäksi osaamiskeskus osallistuu useisiin projekteihin, jotka ovat jäsen- tai kumppanivaltioiden tukipyyntöjen käynnistämiä ja niillä on liityntäpinta rannikko- ja saaristomerensodankäyntiin.

Työympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Naton osaamiskeskukset on perustettu niin sanotuiksi ajatushautomoiksi, ne eivät keskity vain ja ainoastaan sotilaallisiin osa-alueisiin. Osaamiskeskukset tekevät läheistä yhteistyötä hallitusten virastojen ja hallitusten ulkopuolisten järjestöjen (NGO) kanssa. Edellä mainittujen lisäksi myös merellisten instituutioiden, tiedeyhteisöjen ja yritysten kanssa tehdään läheistä yhteistyötä. Rannikko- ja saaristomerensodankäynnin osaamiskeskuksen kumppanien joukossa ovat muun muassa:[5]

  • The Allied Maritime Command (MARCOM) – Northwood, Britannia
  • The Combined Joint Operations from the Sea Center of Excellence – Norfolk, Yhdysvallat
  • The Naval Mine Warfare COE – Oostende, Belgia
  • The Maritime Security COE – Aksaz, Turkki
  • The Centre for Maritime Research and Experimentation (CMRE) – La Spezia, Italia
  • The Bundeswehr Technical Centre for Ships and Naval Weapons (WTD 71) – Eckernförde, Saksa
  • The Sea Surveillance Cooperation Baltic Sea (SUCBAS)
  • The Institute for Security Policy Kiel (ISPK) – Kiel, Saksa
  • Puolustusmateriaali- ja meriteollisuus

Osallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa toimii Rannikko- ja saaristomerisodankäynnin osaamiskeskuksen kehysvaltiona sen infrastruktuurin, peruspalvelujen, taloudellisen tuen, henkilökunnan ja useiden erityisasiantuntijoiden (Subject Matter Experts) osalta. Keskuksen perustamisesta saakka Kreikka, Alankomaat ja Turkki, niin sanottuina sponsorointivaltioina (Sponsoring Nations), ovat lähettäneet erityisasiantuntijansa keskukseen ja tukeneet keskusta taloudellisesti. Vuonna 2009 Puola ja vuonna 2014 Italia aloittivat myös työt sponsorointivaltioina keskuksessa. Naton osaamiskeskukset ovat avoimia myös Naton kumppanuusmaille sillä edellytyksellä, että ne lähettävät asiantuntijansa keskukseen ja osallistuvat keskuksen taloudellisen taakan kantoon. Vuonna 2011 Rannikko- ja saaristomerisodankäynnin osaamiskeskus toivotti Suomen tervetulleeksi ensimmäisenä kumppanuusvaltiona ja niin sanottuna myötävaikuttavana valtiona (Contributing Nation). Edellä mainitusta ajankohdasta alkaen Suomi on osallistunut osaamiskeskuksen toimintaan aktiivisena keskuksen jäsenenä. Yhdysvallat osallistuu keskuksen toimintaan Saksan ja Yhdysvaltojen välisen henkilöstön vaihto-ohjelman kautta.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaamiskeskuksen hallintoneuvostona toimii valmistelukomitea (Steering Committee), joka koostuu kehysvaltion asettamasta puheenjohtajasta (ilman äänioikeutta) ja kunkin osallistuvan/myötävaikuttavan valtion edustajasta (kullakin yksi ääni). Valmistelukomitea valvoo keskuksen työn edistymistä, hyväksyy vuosikertomuksen ja budjetin. Osaamiskeskuksen johtajana (Director) toimii Saksan merivoimien 1. Lippueen komentaja. Hän on tehtävässään niin sanotusti kaksoishatutettu, Lippueamiraalin arvoinen upseeri. Keskuksen päivittäisestä johtamisesta ja toiminnasta vastaa apulaisjohtaja (Excutive Director), kommodorin arvoinen upseeri. Naton ja osanottajien välillä olevan aiesopimuksen (Memorandum of Understanding) mukaan osaamiskeskus on organisoitu kolmeen osastoon:

  • Development and External Relations (Kehitys ja ulkoiset suhteet)
  • Subject Matter Experts (Erityisasiantuntijat)
  • Analysis and Implementation (Analyysi ja toteutus)

Lisäksi organisaatiota tukee kolme sektoria:

  • Financial Control (Talous)
  • Information Technology (Tietojärjestelmät)
  • Administrative Support (Hallinto)

1. Lippue tukee osaamiskeskusta hallinnollisten asioiden kanssa, kuten turvallisuudessa ja logistiikassa. Vuonna 2011 osaamiskeskuksessa otettiin käyttöön matriisiorganisaatio, jonka tarkoituksena on tehostaa keskuksen projektiohjelman (Project of Work, POW) toimeenpanoa. Saatuihin kokemuksiin perustuen osaamiskeskuksen organisaatiota optimoitiin tammikuussa 2015 siten, että keskus kykenee nyt paremmin tukemaan Naton transformaatiota ja kehittämistä. Nykyinen rakenne koostuu kolmesta osastosta:[6]

  • Concept and Doctrine Development (CD) (Konseptit ja Doktriinit)
  • Training and Analysis (TA) (Harjoitus ja Analysointi)
  • Staff Operations and External Relations (SE) (Järjestelyt ja Ulkosuhteet)

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaamiskeskuksen työt käynnistyvät pääsääntöisesti joko Naton sisäisen prosessin tai osaamiskeskuksen osallistujavaltion tukipyyntöinä[7]. Vuotuinen työohjelma käsittää projekteja ja aktiviteetteja. Jokaiselle projektille on työn tilannut asiakas, joka on määritellyt niille halutun lopputuotteen (End State) ja sille toimituspäivän (End Date). Aktiviteetit ovat pidempikestoisia töitä, joiden tarkoituksena on pysyvän tuen antaminen Naton transformaatiolle ja kehittämiselle. Lisäksi keskus suunnittelee ja johtaa erilaisia merellisiin aiheisiin liittyviä tapahtumia kuten konferenssit ja työpajat, joilla on liityntäpinta sen erikoisosaamisalueisiin.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Buss, Heinz Georg: COE CSW - Avantgarde im NATO-Transformationsprozess; in: Marineforum 11-2015 p. 4 ff
  • Buss, Heinz Georg; Riewesell, Stefan: Maritime C-IED and Harbour Protection: A Joint Effort; in: The Transformer Fall 2013 Vol 9 Issue 2 p. 18
  • Stricker, Hans-Joachim: Centre of Excellence for Operations in Confined and Shallow Waters COE CSW - Das COE als Ausdruck unserer besonderen nationalen Fähigkeiten im Bündnis; in: Marineforum 6-2007 p. 3 f
  • Weber, Fritz-Rudolf: Centre of Excellence for Operations in Confined and Shallow Waters - Think Tank für die NATO; in: Marineforum 1/2-2010 p. 11 ff
  • Wiedemann, Jan: COE CSW celebrates fifth anniversary; in: NAVAL FORCES III/2014 p. 90 f
  • Wilson, Brian: Five maritime security developments that will resonate for a generation; in: Harvard Law School National Security Journal; 2015-03-11

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Faermann, Matthias: Deutsche Marine - Pressemeldung (Fachartikel): Neues Nato-Expertenzentrum an der Kieler Förde nimmt Fahrt auf 25.5.2009. Presse- und Informationszentrum Marine. Viitattu 10.2.2015. German
  2. COE CSW: Prospective Operations in Confined and Shallow Waters 2015. COE CSW. Viitattu 30.7.2015.
  3. Die NATO an der Kieler Förde (pdf) Hardthöhenkurier 2/2012. Viitattu 10.2.2015. German
  4. NATO Military Committee memorandum 236-03 "MC Concept for COEs" 4 December 2003
  5. COE CSW - Our Partners coecsw.org. Viitattu 10.2.2015.
  6. COE CSW - Structure coecsw.org. Viitattu 18.3.2015.
  7. Schievelkamp, Ronny: Master Thesis: Germany and NATO Centres of Excellence (pdf) Norwegian Defence University College. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Centre of Excellence for Operations in Confined and Shallow Waters