Cecilia Månsdotter Eka
Cecilia Månsdotter Eka (1475–1522) oli ruotsalainen aatelisnainen ja Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan äiti. Hänen vanhempansa olivat Sigrid Eskilsdotter Banér[1] ja valtaneuvos Måns Karlsson Eka[2]. Hänen sisaruksiaan olivat Karl, Gregers, Måns, Märta ja Trotte.[3] Ceciliaa pidettiin vakavana ja hurskaana henkilönä.[4]
Cecilia meni oletettavasti 1490-luvun loppupuolella naimisiin Erik Johansson Vaasan kanssa ja sai hänen kanssaan kahdeksan[5] lasta.[3]
Tukholman verilöylyn aikana vuonna 1520 Cecilia Eka vangittiin muutamien muiden naisvieraiden tavoin, kun taas hänen miehensä teloitettiin. Myös lapset Margareta, Märta ja Emerentia vangittiin. Cecilia oli vangittuna ensin hetken Tukholman linnassa, ja sieltä hänet vietiin vankeuteen Tanskaan.[6][7] Elokuun 1521 jälkeen arkkipiispa Gustav Trolle halusi saada Kustaa Vaasan ansaan ja pakotti sekä Cecilia Ekan että hänen sisarpuolensa Kristiina Gyllenstiernan vetoamaan kirjallisesti Kustaa Vaasaan rauhan ja sovinnon puolesta. Trolle järjesti Kustaa Vaasalle väijytyksen, joka epäonnistui täpärästi, ja hän joutui pakenemaan Tanskaan. Cecilia Eka oli tytärtensä kanssa hänen panttivankinaan ensin Kööpenhaminan linnan Sinisessä tornissa, sitten Kalundborgin linnoituksessa.[8] Cecilia kuoli vuonna 1522 eli kaksi vuotta Tukholman verilöylyn jälkeen vankeudessa Kööpenhaminassa sairauteen.[2][9] Hänet on haudattu Pyhän Nikolain hautausmaalle.[3]
Lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cecilia sai aviomiehensä Erik Johansson Vaasan kanssa kahdeksan lasta, joista Märta ja Emerentia olivat kaksoissiskot:[5]
- Kustaa (12. toukokuuta 1496 – 29. syyskuuta 1560), sittemmin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa
- Margareta (1497 – 31. joulukuuta 1536, Tallinna), kahdesti naimisissa[10]
- Johan (1499 – kuoli sairauteen[10])
- Magnus (s. 1501 – k. sairauteen ennen vuotta 1529[10])
- Anna (1503–1516[7]), nunna[7] tai ainakin kuoli Vadstenan luostarissa[10]
- Birgitta (1505 – kuoli nuorena[10])
- Emerentia (1507–1522)
- Märta (1507–1522)
Jotkin lähteet mainitsevat Magnusin kuolinvuodeksi 1529, mutta Gillingstamin mukaan se ei voi pitää paikkansa, koska erään vuonna 1528 tapahtuneen perinnönjaon yhteydessä ainoaksi Kustaa Vaasan elossa olevaksi sisarukseksi mainittiin Margareeta.[10]
Erik Johansson Vaasalla saattoi myös olla avioton poika nimeltä Martin tai Mårten Knutsson Munk, joka toimi Tukholman kuninkaanlinnan kirjurina ja joka teloitettiin vuonna 1537 maanpetoksesta syytettynä.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lindqvist, Herman: Gustav Vasa och hans söner och döttrar. Norstedts Förlag, 1993. ISBN 91-1-912652-2. (ruotsiksi)
- Lindqvist, Herman: Villit Vaasat. WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-42708-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lindqvist 1993, s. 22.
- ↑ a b Tegenborg Falkdalen, Karin: Margareta Regina - vid Gustav Vasas sida, takakannen sukupuu. Setterblad Förlag, 2016. ISBN 978-91-981513-1-2. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Nordström, Elsa: ”Eka-släkten”, Svenskt biografiskt lexikon, s. 570. Riksarkivet, 1949. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Tarkiainen, Kari: "Kustaa Vaasasta Ruotsin ajan loppuun (1523–1809)", Suomen hallitsijat : kuninkaat, keisarit ja presidentit, s. 124. Toimittaneet Tommila, Päiviö ym. Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6489-4.
- ↑ a b Ansedel Cecilia Månsdotter (Eka) www.lennheden.com. Viitattu 18.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Lindqvist 2016, s. 34.
- ↑ a b c Lindqvist, Herman: ”Flera grymma avrättningar”, ”Stockholms blodbad”, De vilda Vasarna. Albert Bonniers förlag, 2016. ISBN 978-910-015-496-7 (ruotsiksi)
- ↑ Lindqvist 2016, s. 53.
- ↑ Lindqvist 1993, s. 69.
- ↑ a b c d e f g Gillingstam, Hans: Ätterna Oxenstierna och Vasa under medeltiden: släkthistoriska studier, s. 724 - 727. Almqvist & Wiksell, Tukholman yliopisto, 1952. urn:nbn:se:su:diva-75155+ Teoksen verkkoversio saatavilla Ruotsissa. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]