Caterina Cornaro
| Caterina Cornaro | |
|---|---|
 Gentile Bellinin maalaama Caterina Cornaron muotokuva noin vuodelta 1500. | |
| Kyproksen kuningatar | |
| Valtakausi | 26. elokuuta 1474 – 26. helmikuuta 1489 |
| Edeltäjä | Jaakko III |
| Seuraaja | monarkia lakkautettu |
| Syntynyt |
25. marraskuuta 1454 Venetsia, Venetsian tasavalta |
| Kuollut |
10. toukokuuta 1510 (55 vuotta) Venetsia, Venetsian tasavalta |
| Puoliso | Jaakko II |
| Lapset | Jaakko III |
| Suku | Cornaro |
| Isä | Marco Cornaro |
| Äiti | Fiorenza Crispo |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
Caterina Cornaro (1454 Venetsia, Venetsian tasavalta – 10. toukokuuta 1510 Venetsia, Venetsian tasavalta[1]) oli venetsialainen aatelisnainen ja Kyproksen kuningaskunnan kuningatar vuodesta 1472, jolloin hän avioitui kuningas Jaakko II:n kanssa. Tämän kuoltua seuraavana vuonna Cornaro oli hallitseva kuningatar vuoteen 1489, jolloin venetsialaiset pakottivat hänet lähtemään Kyprokselta. Siitä lähtien Cornaro oleskeli lähinnä Venetsian lähellä sijaitsevassa Asolossa, missä hän vietti aikaa tiedemiesten ja runoilijoiden kanssa.[2]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cornaro syntyi vuonna 1454 vaikutusvaltaiseen venetsialaiseen perheeseen. Perheellä oli Kyproksella sokeriruokoviljelmiä. He olivat läheisissä väleissä Lusignan perheen kanssa, joka oli hallinnut Kyprosta vuodesta 1192. Kun Jaakko II:sta tuli vuonna 1468 Kyproksen kuningaskunnan kuningas, hän avioitui Cornaron kanssa. Hän sai 100 000 dukatin myötäjäiset.[3]
Cornaro ja Jaakko avioituivat asiamiehen välitykseellä Pyhän Markuksen tuomiokirkossa 30. heinäkuuta 1468, jolloin Cornaro oli 14-vuotias. Hän matkusti Kyprokselle vuonna 1472 ja tapasi miehensä ensimmäisen kerran. Jaakko II:n kuitenkin kuoli kymmenen kuukautta heidän ensitapaamisensa jälkeen. Cornaro odotti tuolloin heidän ensimmäistä lastaan, Jaakko III:ta. Hänen poikansa kuitenkin kuoli 26. elokuuta 1474 ja oli Lusignan perheen kuninkaiden viimeinen perillinen.[3]
Poikansa kuoleman jälkeen Cornaro hallitsi Kyprosta kuningattarena. Hän oli välittömästi kaikenlaisten juonitteluiden keskipisteessä ja levisi huhuja, joiden mukaan kuningattaren sukulaiset olisivat myrkyttäneet Jaakko II:n. Hän kuitenkin selvisi sisäpiirien salaliitoista sekä Vatikaanin että Napolin kuningaskunnan painostuksesta ja oli kuningattarena kuudentoista vuoden ajan.[3]
Pahin uhka Cornarolle oli Venetsian tasavalta, joka havitteli Kyprosta hallintaansa, koska se vakiinnuttaisi sen vaikutusvallan Välimerellä. Venetsialaiset onnistuivat vaihtamaan kuningattaren neuvonantajat sellaisiin. joiden päätöksiin he pystyivät vaikuttamaan. Vuonna 1489 Cornaro lopulta suostui painostuksen ja juonitteluiden alla Venetsian tarjoukseen, jonka hänen veljensä välitti hänelle ja luopui vallasta.[3]
Cornaron palatessa Venetsiaan hänelle annettiin läänitys Asolosta, joka sijaitsi Venetsian tasavallan alueella. Siitä tuli taiteen keskus, jossa kävi tunnettuja taiteilijoita kuten esimerkiksi Albrecht Dürer, Tizian, Gentile Bellini, Giorgione ja runoilija Andrea Navagero.[3]
Cornaro kuoli Venetsiassa 10. toukokuuta 1510. Hän oli tuolloin niin suosittu, että hänen hautajaisiinsa jouduttiin tekemään erityisjärjestelyjä suuren yleisömäärän vuoksi. Hänet haudattiin San Salvadorin kirkkon Venetsiassa.[3]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Caterina Cornaron Asolon linna (ital. Castello di Asolo) jossa hän vietti loppuelämänsä. -
Cornaron hautamonumentti. -
Caterina Cornaron hauta venetsialaisessa kirkossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Caterina Cornaro Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Iso tietosanakirja, osa 2 vuodelta 1931, palstat 837–838.
- ↑ a b c d e f Barker, Craig: Hidden women of history: Caterina Cornaro, the last queen of Cyprus The Conversation. 8.1.2019. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Caterina Cornaro Wikimedia Commonsissa
- Palma, Jacopo, Junior: Catarina Cornaro (1454-1510) takes Dodge Agostino Barbarigo the crown of Cyprus, 1489 Arthive.com/. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
- The Venice Historical Regatta and Caterina Cornaro: the strength of a woman Plum Plum Creations. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
