Carl Maria von Weber

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thomas Lawrence: Carl Maria von Weber (1814).

Carl Maria Friedrich Ernst (von) Weber (18. marraskuuta 1786 Eutin, Holstein5. kesäkuuta 1826 Lontoo) oli saksalainen säveltäjä ja kapellimestari. Hänet tunnetaan ennen kaikkea oopperan Taika-ampuja säveltäjänä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weber syntyi Eutinin pikkukaupungissa, lähellä Lyypekkiä. Weberin isä Franz Anton Weber oli teatterinjohtaja, ja hänen äitinsä Genovefa Weber (o.s. Brenner) oli oopperalaulaja ja näyttelijä. Isän työ edellytti matkustelemista ympäri Eurooppaa, ja hänen perheensä kulki mukana. Carl Marialla oli siten varsin levoton lapsuus. Jatkuva liikkuminen paikasta toiseen ei mahdollistanut kunnon koulunkäyntiä. Toisaalta matkustelusta oli hänen myöhemmän uran kannalta hyötyä, sillä se tarjosi hänelle paljon virikkeitä ja tutustutti häntä laajalti Euroopan teatterielämään. Carl Marian uraa edisti myös se, että hänen isänsä suhtautui suopeasti pojan musikaalisuuteen.

Weber ei todennäköisesti ollut aatelissukua. Hänen isänsä lisäsi aikoinaan sukunimeensä etuliitteen ”von” eikä kyennyt koskaan todistamaan, että olisi kuulunut itävaltaiseen von Weberin aatelissukuun.

Weberin lukuisista musiikinopettajista tärkeimpiä olivat säveltäjä Michael Haydn, kuuluisan Joseph Haydnin veli, ja musiikin monitaituri Georg Vogler. Voidakseen julkaista omia sävellyksiään Weber opiskeli myös litografiaa. Hänen kehityksensä oli nopeaa, ja hän saavutti pienimuotoista menestystä jo 17-vuotiaana, kun hänen oopperansa Peter Schmoll esitettiin Augsburgissa.

Weberin ura olisi saattanut päättyä jo 19-vuotiaana, sillä hän joi vahingossa kaiverrustöihin käytettävää happoa, joka oli hänen mielestään näyttänyt punaviiniltä.

Voglerin avustuksella Weber sai vuonna 1804 kapellimestarin viran Breslaun oopperasta. Nuori Weber kuitenkin turhautui hyvin nopeasti Breslaussa, sillä hän ei saanut läpi haluamiaan muutoksia oopperan ohjelmistoon eikä toimintatapoihin. Niinpä hän erosi virastaan toimittuaan siinä vain kaksi vuotta.

Vaellusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhyeksi jäänyt oleskelu Breslaussa oli enteellinen. Weber vaihtoi usein asuinpaikkaa, ja hänen elämäntyylinsä oli muutoinkin varsin vauhdikas.selvennä Hän asui ja työskenteli muun muassa Stuttgartissa, Berliinissä ja Prahassa. Lisäksi hän oli usein esiintymismatkoilla, sillä hän oli saanut jonkin verran mainetta pianistina.

”Vaellusvuosiensa” 1806–1816 aikana Weber sävelsi vain kaksi kevyehköä oopperaa, romanttisen Silvanan ja turkkilaisaiheisen Abu Hassanin. Hän loi kuitenkin monia merkittäviä konserttiteoksia, kuten kaksi pianokonserttoa, kaksi klarinettikonserttoa, kaksi sinfoniaa ja fagottikonserton. Lisäksi hän sävelsi kirkkomusiikkia, muun muassa kolme messua ja seitsemän kantaattia, sekä noin 80 liediä. Weberin sävellystuotanto sijoittuu tyylillisesti klassismin ja romantiikan murroskohtaan.

Kapellimestarina Dresdenissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ernst Rietschel: Weberin muistopatsas Dresdenissä (1855–1860).

Weber asettui vuonna 1816 Dresdeniin ja ryhtyi kaupungin kuninkaallisen oopperan kapellimestariksi. Hän otti tehtäväkseen oopperan tarjonnan monipuolistamisen: italialaisen oopperan suosiminen oli lopetettava, ja yleisön kuultavaksi oli tuotava myös ranskalaista ja saksalaista oopperaa. Tehtävä ei kuitenkaan ollut helppo, sillä oopperan toinen kapellimestari, italialainen Fransesco Morlacchi, vastusti jyrkästi kaikkia muutoksia.

Weberin uudistushalu ei rajoittunut vain ohjelmistoon, vaan hän pyrki myös muuttamaan oopperan työntekijöiden suhtautumista työhönsä. Aiemmin muusikot olivat soittaneet nuotit suuripiirteisesti ja laulajat olivat sooloilleet mielensä mukaan. Weber oli ensimmäisiä kapellimestareita, jotka alkoivat vaatia ehdotonta nuottien noudattamista.

Kapellimestarin työn ohella Weber käytti aikaansa musiikista kirjoittamiseen. Hän kirjoitti sanomalehtiin oopperoiden esittelytekstejä herättääkseen kansan mielenkiinnon oopperaa kohtaan. Hän oli myös merkittävä musiikkikriitikko.

Vuonna 1817 Weber avioitui laulaja Caroline Brandtin kanssa. Avioliitosta syntyi vuonna 1822 poika Max von Weber. Weberin serkku Constanze oli Wolfgang Amadeus Mozartin vaimo.

Mutta ennen kaikkea Weber oli säveltäjä. Vuosina 1817–1821 sävelletystä oopperasta Taika-ampuja (saks. Der Freischütz) muodostui hänen säveltäjäuransa kohokohta. Sen ensi-ilta oli kesäkuussa 1821, ja se saavutti välittömästi suuren suosion sekä Saksassa että ulkomailla. Taika-ampujassa Weber osasi taitavasti yhdistää kansanomaiset melodiat, kekseliäät sointiefektit ja korkeatasoisen orkestroinnin. Myös oopperan romanttisen synkkä aihepiiri puhutteli Weberin aikalaisia. Kyseessä oli täysin saksalainen ooppera, joka todisti Saksan kyvyn nousta oopperataiteessa samalle tasolle kuin Italia.

Kohtaus oopperasta Taika-ampuja (litografia vuodelta 1822).

Taika-ampuja teki vaikutuksen Ludwig van Beethoveniin, joka oli sitä mieltä, että sen säveltäjä edustaa Saksan musiikin tulevaisuutta. Beethovenin pettymys oli kuitenkin suuri, kun hän tavatessaan Weberin joutui toteamaan, että tämä ei ole energinen kolmekymppinen säveltäjäsankari vaan tuberkuloosin runtelema hintelä mies.

Weber yritti saada jatkoa Taika-ampujan menestykselle, mutta tulokset olivat epätyydyttäviä. Vuosina 1822–1823 sävelletty Euryanthe oli musiikillisesti korkeatasoinen, mutta ongelmana oli heikkotasoinen libretto. On jopa sanottu, että koskaan ei ole musiikin historiassa yhdistetty niin hyvää musiikkia niin huonoon tekstiin.kenen mukaan?

Myös Weberin viimeinen ooppera Oberon kärsi libretto-ongelmista. Oberon myös joudutti säveltäjän kuolemaa, sillä hän sairasti tuberkuloosia ja lähti vastoin lääkärin neuvoa johtamaan sen ensiesitystä Lontooseen. Weber tosin jaksoi johtaa harjoitukset ja ensiesityksen, mutta kuoli Lontoossa kaksi kuukautta myöhemmin, kesäkuussa 1826.

Weber haudattiin Lontooseen, mutta vuonna 1844 Weberin arkku kuljetettiin Richard Wagnerin aloitteesta Dresdeniin ja Weber sai uudet juhlalliset hautajaiset. Wagner piti puheen, jossa hän korkealentoisesti lausui näin:

Britti arvostaa sinua, ranskalainen ihailee sinua, mutta vain saksalainen voi rakastaa sinua.
Sinä kuulut saksalaiselle, olet kirkas päivä hänen elämässään, pisara hänen vertaan, osa hänen sydäntään!

Wagnerilla oli syytäkin arvostaa Weberiä, sillä Weberin voidaan sanoa perustaneen sen saksalaisen romanttisen oopperasuuntauksen, jonka Wagner sitten vei omalla elämäntyöllään huippuunsa.

Merkitys nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weberin Taika-ampuja on yhä edelleen Saksan rakastetuin ooppera. Hänen muista oopperoistaan kuulee lähinnä alkusoittoja. Lisäksi hänen klarinettikonserttonsa ovat suosittuja konserttiteoksia. Mutta kaiken kaikkiaan Weberiä esitetään nykyisin melko vähän, jos verrataan esimerkiksi hänen aikalaiseensa Beethoveniin.

Carl Maria von Weberin oopperat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Opera – The Rough Guide". 2nd edition. ISBN 1-85828-456-2
  • Friedrich Herzfeld: Magie der Oper. Verlag Ullstein, 1970.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jähns, F. W.: Carl Maria von Weber in seinen Werken. Berlin 1871.
  • Laux, K.: Carl Maria Von Weber. Leipzig 1986.
  • Viertel, M. S.: Die Instrumentalmusik Carl Maria von Webers: Ästhetische Voraussetzungen und struktureller Befund. Frankfurt 1986.
  • Härtwig, D.: Carl Maria von Weber. Mit 60 Abbildungen. Leipzig 1989. ISBN 3-323-00019-6
  • Höcker, K.: Oberons Horn: Das Leben Carl Maria von Webers. Berlin 1990.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Carl Maria von Weber.