Canarias (1931)

Canarias
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Sociedad Española de Construcción Naval, Ferrol
Kölinlasku	15. elokuuta 1928
Laskettu vesille	29. toukokuuta 1931
Palveluskäyttöön	syyskuu 1936
Poistui palveluskäytöstä	17. joulukuuta 1975
Loppuvaihe	romutettu 1977
Tekniset tiedot
Uppouma	10 840 t (standardi) 13 700 t (kuormattu)
Pituus	193,9 m (kokonaispituus)
Leveys	19,52 m
Syväys	6,51 m
Koneteho	90 000 shp
Nopeus	33 solmua
Miehistöä	800
Aseistus
Aseistus	8 x Vickers 203 mm tykkiä 8 x Vickers 120 mm ilmatorjuntatykkiä 12 x 40 mm ilmatorjuntatykkiä 3 x 20 mm ilmatorjuntatykkiä 12 x 21" torpedoputkea
Infobox OK

Canarias oli Espanjan laivaston vuonna 1931 vesillelaskettu Canarias-luokan raskas risteilijä.

Valmistus

Pääartikkeli: Canarias-luokka

Alus tilattiin 31. maaliskuuta 1928 Sociedad Española de Construcción Navalilta (SECN) Ferrolista, missä köli laskettiin 15. elokuuta 1928. Alus laskettiin vesille 28. toukokuuta 1931 ja otettiin palvelukseen syyskuussa 1936.

Alus oli avomerikokeissa 18. heinäkuuta - 27. syyskuuta 1934, jolloin takakannen tykkitornit oli edelleen asentamatta. Kokeiden päätyttyä alukselle rakennettiin uusi avoin komentosilta aivan navigointihuoneen päälle. Espanjan sisällissodan alkaessa heinäkuussa 1936 aluksen apuaseet, tulenjohtolaitteet ja katapultti olivat edelleen asentamatta.

Palvelus

Heinäkuussa 1936 Espanjan sisällissodan alkaessa alusta ei ollut vielä otettu palvelukseen. Kansallismieliset miehittivät aluksen, joka oli Ferrolissa. Sen palvelukseenottoa kiihdytettiin ja kaksi kuukautta myöhemmin 13. syyskuuta alus saatiin palvelukseen, vaikka siltä puuttui edelleen raskaiden tykkien tulenjohtolaitteita ja apuaseet. Aluksen ensimmäisenä päällikkönä oli Francisco Bastarreche.

Alus lähti ensimmäisiin tykistöammuntoihin 16. syyskuuta. Se lähti 27. syyskuuta Ferrolista Almirante Cerveran kanssa Gibraltarin salmeen. Aluksella oli mukana kansallismielisten laivaston komentaja Don Francisco Moreno, jonka veli oli Don Salvador Moreno oli Almirante Cerveran päällikkönä. Gibraltarin salmessa alukset kohtasivat tasavaltalaisten hävittäjät Almirante Ferrándizin ja Gravinan, joita vastaan avattiin tykkituli. Canarias ampui 20 sarjaa, joista kuusi osui. Almirante Ferrándiz upposi ja Gravina pakeni Casablancaan.

Kansallismielisten saatua Gibraltarin salmen valvontaansa he keskittivät Afrikassa olevat joukkonsa alueelle. Canarias suojasi Ceutasta Cádiziin joukkojenkuljetussaattueen. Alus oli 4. lokakuuta Melillan pohjoispuolella Tres Forcasin niemen edustalla ja saapui seuraavana päivänä Baleaareille, mistä se palasi 7. lokakuuta Melillaan. Alus lähti 11. lokakuuta Atlantille ollen Casablancan edustalla. Alus saapui 16. lokakuuta Cádiziin, missä sen 120 millimetrin apuaseet asennettiin.

Aluksen miehistö ampui 30 lokakuuta Rosasia ja 8. marraskuuta Campsan varastoja Almeriassa. Kaksi päivää myöhemmin aluksen miehistö ampui Barcelonaa ja upotti 11. marraskuuta kuljetusalus Manuelin. Seuraavana päivänä aluksen miehistö valtasi rahtialus Ciudadelan. Katalaanin rannikon operaatiot päättyivät miehistön ammuttua 17. marraskuuta Palamósia. Miehistö valtasi 30. marraskuuta neuvostoliittolaisen rahtialuksen Kharkovin ja upotti 14. joulukuuta lähellä Orania neuvostoliittolaisen Komsomolin. Alus oli joulukuun lopulla ja tammikuussa 1937 jälleen Katalaanin rannikolla, missä miehistö ampui Port Bouta ja valtasi tankkeri Campuzanon.

Alus tuki sisaraluksensa Balearicin kanssa maajoukkoja, jotka etenivät kohti Malagaa. Aluksen miehistö ampui 11. tammikuuta Almirante Cerveran kanssa Malagaa. Helmikuun lopussa aluksen miehistö osallistui Malagan valtaukseen. Alus kolaroi 13. helmikuuta sumussa kreikkalaisen Ultran kanssa, minkä seurauksena se joutui korjattavaksi Cádiziin. Telakalla alukselle asennettiin loput 120 millimetrin tykit. Myöhemmin alus siirrettiin Ferroliin, missä korjaukset saatettiin loppuun.

Maaliskuussa 1937 alus oli Biskajanlahdella päällikkönään Salvador Moreno Fernández. Aluksen miehistö hyökkäsi 5. maaliskuuta Bayonnesta lähteneeseen ja Bilbaoon matkalla olleeseen saattueeseen. Seuranneessa Cape Machichacon taistelussa upotettiin tykkivene Guipúzcoa, sytytettiin palamaan Donostia ja upotettiin Nabarra sekä vallattiin rahtialus Galdames. Alukseen osui joitakin kranaatteja, jotka surmasivat yhden miehistöjäsenen. Aluksen miehistö valtasi 8. maaliskuuta Meksikosta lähteneen rahtialus Mar Cantábricon, jonka lastina oli aseita, 10 lentokonetta, 50 kanuunaa, 500 konekivääriä ja 14 miljoonaa ammusta. Valtausmiehistön päällikkö luutnantti Alfredo Lostau Santos sai toimitettua vallatun aluksen Ferroliin.

Alus lähti 15. maaliskuuta Ferrolista Välimerelle, jossa aluksen miehistö ampui eri kohteita ja suojasi saattueita. Alus iski 25. huhtikuuta yhteen tasavaltalaisten laivueen kanssa, joka oli saapumassa Cartagenaan iskettyään Malagaan. Lyhyen tulitaistelun jälkeen kansallismieliset irtautuivat ennen joutumista rannikkotykkien ulottuville. Myöhemmin kansallismieliset pyrkivät tuhoamaan karilleajaneen taistelulaiva Jaime I:n, joka oli kuitenkin turvassa Almeriassa.

Aluksen miehistö valtasi 23. syyskuuta kaksi rahtialusta. Rafael Estrada tuli 10. lokakuuta aluksen päälliköksi. Tasavaltalaisten rintaman romahdettua pohjoisessa perustettiin tasavaltalaisten laivastosta Välimeren rannikon sulkulaivasto, jonka esikunta oli Palmassa ja komentajana vara-amiraali Don Francisco Moreno Fernández lippulaivanaan Canarias. Alus suojasi lukuisia saattueita ja miehistö ampui vihollisen hallussa olevia satamia kuten Barcelonaa tammikuussa 1938.

Alus joutui usein ilmahyökkäyksiin. Näistä merkittävin oli 22. helmikuuta 1938, kun 18 lentokonetta hyökkäsi kansallismielisten risteilijöitä ja kahta miinanraivaajaa vastaan. Almirante Cerveralla sai surmansa 12 ja haavoittui noin 70 miehistönjäsentä.

Alus suojasi 8. toukokuuta saattuetta lähellä Palosinniemeä, kun Baleares tuhoutui torpedohyökkäyksessä. Aluksen miehistö valtasi 26. toukokuuta neuvostoliittolaisen rahtialuksen Skvotrzov Stepanovin, joka liitettiin kansallismielisten laivastoon nimellä Castillo Maqueda. Alus lähti 21. elokuuta Palma de Mallorcasta. Alus kohtasi 27. elokuuta tasavaltalaisten hävittäjän José Luis Diezin Ceutan edustalla. Seuranneessa tulitaistelussa hävittäjä pakotettiin hakemaan suojaa Gibraltarilta. Kansallismielisten saavutettua meren herruuden alukset voivat keskittyä tukemaan maavoimia. Alus osallistui 22. helmikuuta 1939 Saloun edustalla järjestettyyn laivastokatselmukseen. Sisällissodan päätyttyä alus saapui 1. huhtikuuta Cartagenaan.

Toisen maailmansodan alettua alus jatkoi laivaston lippulaivana rauhanajan oloista maan puolueettomuuden valvontaa. Helmikuussa 1940 alus purjehti Kanariansaarille vastaanottaakseen 5. toukokuuta Santa Cruz de Tenerifessä saarelaisten lahjoittaman aluksen virallisen sotalipun.

Toukokuussa 1941 Saksan laivaston komentaja amiraali Erich Raeder pyysi Espanjan laivaston apua Bismarckin, jonka peräsin oli tuhoutunut puolen päivän matkan päässä El Ferrolista, avustamiseksi. Adolf Hitler vastusti pyyntöä, mutta Canarias oli jo matkalla kahden hävittäjän saattamana. Alukset etsivät alueelta kolme päivää eloonjääneitä nostaen merestä viisi ruumista.

Alus poistettiin palveluksesta 14. joulukuuta 1975. Vaikka monet tahot yrittivät saada aluksen museoksi, se huutokaupattiin 1977. Alus romutettiin vuonna 1978.

Lähteet

• Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. London: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. London: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)

Viitteet

Canarias-luokan raskaat risteilijät

Canarias – Baleares – Ferrol

Edeltäjä: Almirante Cervera -luokka – Seuraaja: EI