Bulgarian–Bysantin sota (889–897)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bulgarian–Bysantin sota (889–897)
Osa Bulgarian–Bysantin sotia
Bulgarialaiset surmaavat Bysantin maaherra Gregorios Taronitesin Tessalonikissa.
Bulgarialaiset surmaavat Bysantin maaherra Gregorios Taronitesin Tessalonikissa.
Lopputulos:

Bulgarian voitto

Vaikutukset:

Bysantin oli maksettava vuotuisia lahjamaksuja Bulgarialle.

Osapuolet

Coat of Arms of the Bulgarian Empire.PNG Ensimmäinen Bulgarian valtakunta

Byzantine Eagle.svg Bysantin valtakunta

Komentajat

tsaari Simeon

keisari Leo VI

Bulgarian–Bysantin sota (889–897) käytiin keisari Leo VI:n ollessa Bysantin valtaistuimella. Sota päätti pitkähkön rauhan kauden, joka oli alkanut Bulgarian kääntymisestä krstinuskoon ja Bysantin kirkon alaisuuteen vuonna 864.[1] Sodan aloitti Bulgarian tsaari Simeon noustuaan valtaistuimelle 889. Hänen tarkoituksenaan oli laajentaa Bulgariaa etelään.[2]

Leo VI:n hallituskauden aikana Bysantti kävi useita sotia myös muslimeja vastaan. Kun Bysantti joutui vuodesta 889 yhtä aikaa sotimaan molempia vihollisiaan vastaan, joutui Leo VI ostamaan liittolaisekseen unkarilaiset, jotka olivat juuri siirtymässä kohti Tonavaa. Keisarin palkkaamina he hyökkäsivät bulgaarien kimppuun pohjoispuolelta. Simeon puolestaan liittoutui unkarilaisia seuranneen petsenegi-heimon kanssa. Sota päättyi vuonna 896 Bulgarian voittoon: unkarilaiset väistivät Pannoniaan ja Simeon sai Bysantilta vuoden 897 rauhansopimuksessa lupauksen vuosittaisista lahjamaksuista Bulgarialle.[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan suuri ensyklopedia, 1. osa (Aakkoset-Cicero), s. 702. Otava, 1976. ISBN 951-1-02233-4.
  2. a b Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7., s. 162. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07689-2.