Bujumbura

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Bujumbura Mairie)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bujumbura
Mairie de Bujumbura
Näkymä katedraalista
Näkymä katedraalista

Bujumbura

Koordinaatit: 03°23′S, 29°22′E

Valtio Burundi
Maakunta Bujumbura
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 87 km²
Väkiluku (2013)  ([2]) 581 534


















Bujumbura satelliittikuvassa

Bujumbura on Burundin entinen pääkaupunki[3][4] ja maan suurin kaupunki sekä hallinnollinen ja kaupallinen keskus.[5][6] Sillä on maakunnan asema,[2][1] ja tässä merkityksessä kaupungista voidaan käyttää maakuntanimeä (ransk. Mairie de Bujumbura, suom. Bujumburan kaupungintalo).[5]

Aluehallinnollisesti provinssitasoisen pääkaupungin pinta-ala on 87 neliökilometriä.[1] Kaupungin väkiluku oli vuoden 2008 väestönlaskennassa 497 166 henkeä.[1][2] Vuoden 2013 väestöarvio oli 581 534.[2]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bujumbura sijaitsee Burundin länsiosassa Tanganjikajärven rannalla, ja on maan tärkein vientisatama.[5]

Bujumburassa on kuumaa koko vuoden, keskimääräinen lämpötila on 28 °C. Syyskuu on yleensä kuukausista kuumin. Kuiva kausi kestää kesäkuusta elokuuhun. Vuodessa on kaksi sadekautta, helmikuusta huhtikuuhun ja marras-joulukuussa.[7]

Aluehallinnon toisella tasolla kaupunki jakautuu 13 kuntaan:[8][2]

  • Buterere (28 371 as.)
  • Buyenzi (47 363 as.)
  • Bwiza (37 688 as.)
  • Cibitoke (50 899 as.)
  • Gihosha (39 503 as.)
  • Kamenge (50 070 as.)
  • Kanyosha (59 181 as.)
  • Kinama (49 776 as.)
  • Kinindo (21 920 as.)
  • Musaga (43 735 as.)
  • Ngagara (30 296 as.)
  • Nyakabiga (20 883 as.)
  • Rohero (17 481 as.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bujumbura alkoi kasvaa pienestä kylästä sen tultua Saksan Itä-Afrikan sotilastukikohdaksi vuonna 1889. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siitä tuli Belgian Ruanda-Urundin hallinnollinen keskus. Kaupungin nimi vaihdettiin Usumburasta Bujumburaksi kun Burundi itsenäistyi vuonna 1962. Itsenäistymisen jälkeen Bujumbura on ollut toistuvien taisteluiden näyttämönä hutu-joukkojen taistelessa tutsien hallitsemaa Burundin armeijaa vastaan.[9]

Burundin pääkaupunkiksi tuli vuoden 2019 alusta Bujumburan sijaan Gitega. Presidentti Pierre Nkurunziza oli päättänyt siirrosta jo vuonna 2007. Päätöksen arveltiin liittyvän opposition suureen kannatukseen Bujumburan alueella.[3]

Koulutus, liikenne, palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa on Bujumburan yliopisto[10] ja Bujumburan kansainvälinen lentoasema.[11] Siellä on myös katedraali, moskeija, kansallismuseo ja geologinen museo. Tanganjika-järven rannalla on hiekkaranta.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Thomas Brinkhoff: Burundi citypopulation.de. Viitattu 27.12.2015. (englanniksi)
  2. a b c d e Annuaire Statistique du Burundi 2013 (pdf) (Tableau 1.10: Population burundaise par province (asukasluku maakunnissa vuosittain 2002–2013), s. 26. Tableau 1.11: Population burundaise par communes (väkiluku kunnittain 2002–2013), s. 27–35. Chapitre VIII. Production, s. 193–204 (mm. maakunnat, jotka merkittäviä kahvin, teen ja puuvillan tuottajia).) 7/2015. Bujumbura, Burundi: L’Institut de Statistiques et d’Etudes Economiques du Burundi, isteebu.bi. Arkistoitu 7.6.2016. Viitattu 27.12.2015. (englanniksi)
  3. a b Dahir, Abdi Latif: Burundi’s president is moving the capital to another city 26.12.2018. qz.com: Quartz Africa. Viitattu 3.2.2019. (englanniksi)
  4. Burundi to change its capital city 17.1.2019. theeastafrican.co.ke: TheEastAfrican. Viitattu 3.2.2019. (englanniksi)
  5. a b c Bujumbura. National capital, Burundi Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 27.12.2015. (englanniksi)
  6. Humanitarian Country Team with OCHA support: Contigency Plan Burundi. 2015 Post Elections (pdf) Sept. 2015 to Feb. 2016. reliefweb.int. Viitattu 27.12.2015. (englanniksi)
  7. Burundi Climate Weather and climate. Viitattu 29.10.2017.
  8. Thomas Brinkhoff: Burundi: Administrative Division citypopulation.de. Viitattu 27.12.2015. (englanniksi)
  9. a b Roman Adrian Cybriwsky: Capital Cities around the World, s. 72. ABC CLIO, 2013. ISBN 9781610692489. Google books (viitattu 29.10.2017).
  10. INHEA (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. World Travels (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]