Buck Jones

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henkilötiedot
Koko nimi Jari Salminen
Muusikko
Taiteilijanimi Buck Jones

Buck Jones, oikealta nimeltään Jari Salminen on suomalainen rockabilly-muusikko.

Salminen soitti bassoa Dead End 5 -yhtyeessä, joka julkaisi Finnlevyn kautta vuonna 1976 Dead Ends -albumin ja seuraavana vuonna Läpilyönti-albumin. Lisäksi yhtye teki Deccalle kolme singleä.[1] Helsingin Sanomien Markku Fagerlund ja Kalle Heikkinen arvioivat Läpilyönnin perusteella, että kyseessä on puheita köykäisemmäksi osoittautunut tusinayhtye, jolta idea puuttui täysin.[2]

Buck Jones & His Rhythm Riders julkaisi syksyllä 1979 Emin kustantaman Crazy Chicken Boogie -albumin ja seuraavana vuonna Explosive Rockabilly -albumin. Lisäksi ilmestyi EP ja kaksi singleä.[3] Ensilevyn tulkintoja Fagerlund piti samasta muotista valettuina.[4] Toiselta albumilta Fagerlund ei löytänyt sykettä eikä räjähtävää menoa. Hänen mukaansa soittopuoli toimi mutta hyvät kappaleet puuttuivat.[5] Taustayhtyeen nimeksi vaihtui Lonestar Cowboys, millä nimellä ilmestyi vuonna 1980 Everybodys rockin tonight -EP.[3] Vuonna 1980 Salminen teki vielä Buck Jones -nimellä singlen ja albumin Bad.[6] Albumilla taustayhtyeenä oli Mystery Train.[7]

Helmikuussa 1981 Buck Jones ja ja Teddy Guitar -nimellä tunnettu Alpo Hakala kävivät Yhdysvalloissa äänittämässä muun muassa Ray Campin ja Jimmy Lee Maslonin kanssa California '81 -levyn. Lisäksi äänityksistä julkaistiin kaksi singleä. Hakalan ja Buck Jonesin Lonestars-yhtye toimi Campin Euroopan-kiertueen taustayhtyeenä. Lonestarsissa soittivat myös Dodgersin Rock-Ola ja Rhythm Ridersin Farmer-John ja sitä markkinoitiin Suomessa rockabillyn superyhtyeenä.[8][9] Lonestars julkaisi vuonna 1981 kaksi singleä ja Bop & Roll -albumin.[9] Kesällä Lonestars muutti nimekseen Falcons ja julkaisi sillä nimellä singlen ja Flamin' -albumin.[10][11] Buck Jonesin mukaan yhtye ei halunnut olla enää rockabilly-yhtye vaan jotain rock and rollin, bluesin ja kantrin väliltä.[11] Falcons säesti myös Campin ja Maslonin Euroopan-kiertuetta ja esiintyi syksyyn 1981 kunnes manageri Kari Heimosen mukaan Buck Jonesin ja Olan oli tarkoitus aloittaa varusmiespalvelus, Farmer-Johnin valmistautua ylioppilaskirjoituksiin ja Alpo Hakalan valmistua ammattiin.[12]

Buck Jones ja Alpo Hakala tekivät vielä vuonna 1983 Buck Jones with the Hooks -nimellä Bitch-albumin. Sillä lauloi jo Dead End 5:ssä laulanut Annika Salminen.[13]

Buck Jones työskenteli vakuutusyhtiössä johtotehtävissä ja palasi musiikkialalle vuosituhannen vaihteessa.[14] Hän on julkaissut sittemmin useita albumeja.[15] [16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dead End 5 Discogs. Viitattu 4.10.2022. (englanniksi)
  2. Heikkinen, Kalle ja Fagerlund, Markku: Dead End umpikujassa. Helsingin Sanomat, 12.9.1977. Sanoma Osakeyhtiö.
  3. a b Suomirockabillyn historia ja diskografia 1978-1982 suomirockabilly.50webs.com. Viitattu 4.10.2022.
  4. Fagerlund, Markku: Uudelleen lämmitettyjä. Helsingin Sanomat, 1.10.1979. Sanoma Osakeyhtiö.
  5. Fagerlund, Markku: Rockabillyä suomalaisittain. Helsingin Sanomat, 5.7.1980. Sanoma Osakeyhtiö.
  6. Suomirockabillyn historia ja diskografia 1978-1982 suomirockabilly.50webs.com. Viitattu 4.10.2022.
  7. Fagerlund, Markku: Buck Jones vauhdissa. Helsingin Sanomat, 11.10.1980. Sanoma Osakeyhtiö.
  8. Fagerlund, Markku: Lonestars kiertää Eurooppaa. Helsingin Sanomat, 14.3.1981. Sanoma Osakeyhtiö.
  9. a b Suomirockabillyn historia ja diskografia 1978-1982 suomirockabilly.50webs.com. Viitattu 4.10.2022.
  10. Suomirockabillyn historia ja diskografia 1978-1982 suomirockabilly.50webs.com. Viitattu 4.10.2022.
  11. a b Fagerlund, Markku: Lonestars on nyt Falcons. Helsingin Sanomat, 19.6.1981. Sanoma Osakeyhtiö.
  12. Fagerlund, Markku: Falcons ei ole rockabillybändi. Helsingin Sanomat, 15.8.1981. Sanoma Osakeyhtiö.
  13. Buck Jones finnishrocknroll.com. Viitattu 6.10.2022.
  14. Säynekoski, Marko: Äijät soittaa taas rokkia ts.fi. 18.2.2004. Viitattu 4.10.2022.
  15. Aaltonen, Honey: Blues News - Finnish Blues Magazine Blues News. 4/2015. Viitattu 4.10.2022.
  16. Buck Jones Discogs. Viitattu 4.10.2022. (englanniksi)